Juniorineuvostoja ja minibootcampin suunnittelua

Järjestämme kerholaistilaisuuksia osana Nuorten parlamenttia lisätäksemme nuorten tilaa osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Omakohtainen osallistuminen koulun opetuksen ulkopuoliseen yhteiskunnalliseen toimintaan tukee nuorten yhteiskunnallisen identiteetin kehittymistä. Eri tutkimuksissa (Elo 2011) on havaittu, että koulun opetus ei tasaa eroja yhteiskunnallisesti aktiivisen identiteetin kehittymiselle. Erot syntyvät lapsen ja nuoren kasvuympäristössä eli aktiivisten perheiden lapset kasvavat aktiiviseksi ja perheissä. 

Kerholaistilaisuudet ovat siis paikkoja, joissa voi harjoitella käytännössä näkemysten muodostamista ja mielipiteiden argumentointia yhteiskunnallisissa aiheissa ja asioissa. Olemme pyrkineet valitsemaan käsiteltävät teemat nuoria arvostaen ja samalla myös haastaen. Kaikki teemat eivät ole liittyneet nuorten vapaa-aikaan tai koulutukseen. Olemme työstäneet yleisellä tasolla demokratiakasvatusta, opetukseen liittyviä monialaisia oppimiskokonaisuuksia tai äänioikeusikärajaan liittyviä kysymyksiä. Ryhmätöiden tekeminen tuntemattomien henkilöiden kanssa on taito, jota kaikki tarvitsevat arkipäivässä, työelämässä ja vapaa-ajalla. 

Marraskuun alussa järjestimme Päivälehden museon ja Julkisen sanan neuvoston kanssa toimittajan vastuuta ja sananvapautta laajemminkin käsitelleen tilaisuuden. Paikalla oli 29 nuorta yhdeksästä koulusta. Päivän aikana nuoret uppoutuivat JSN:n juniorineuvostoissa tutustumaan aitoihin JSN:lle tehtyihin kanteluihin, keskustelemaan kanteluista ja päättämään äänestämällä siitä, antoiko kantelu aiheen vapauttavaan vai langettavaan tuomioon. Keskustelu syventyi lopulta pohdintaan siitä, mitä lehdistön itsevalvonta tarkoittaa ja miksi on hyvä, että journalistit noudattavat omaehtoisesti vastuullisuudesta annettuja ohjeita.  Materiaalia teemasta löydät täältä https://vastuullistajournalismia.fi.

Keskustelun aikana saattoi moni aikuinen havahtua siihen, kuinka vahvasti nuoret pohtivat piilomainontaa ja erityisesti sitä, miksi siihen kiinnitetään huomiota, miksi sitä ei mediassa sallita, mutta tubettaja voi vapaasti mainostaa haluamiaan tuotteita.

Opettajat työstivät demokratiakasvatuksen toteuttamista ja siihen liittyviä huomioonotettavia asioita. Jäimme pohtimaan motivointia; kuinka saada aikaan sellainen tunne, että minä voin vaikuttaa, minä haluan vaikuttaa ja minun mielipiteilläni on oikeasti merkitystä päätöksenteossa. Opettajien kanssa suunniteltiin ”minikesäbootcampin” toteuttamista kesäkuun alussa ensi vuonna, jossa aiheeseen paneuduttaisiin kunnolla ja etsittäisiin yhdessä hyvä käytäntöjä ja valmisteltaisiin puuttuvia materiaaleja. Tästä lisää kevään aikana.

Kerholaistilaisuuksien sarja jatkuu helmikuussa aiheella ”Nuoret, vaalit ja äänestäminen”.  Tapahtuma täyttyi muutamassa tunnissa, ja olemme suunnittelemassa teemasta chattia Nuortenelämä.fi -alustalla helmikuussa. 

Ilmoita itsesi Opinkirjon osallisuus- ja demokratiakasvatusaiheiselle postituslistalle, niin saat tiedon materiaaleista ja tapahtumista varmasti. Listan löydät osoitteesta http://bit.ly/demolista

Lähde: Elo, K. (2011) Mistä nuoret äänestäjät tulevat? Havaintoja kodin poliittisuuden vaikutuksesta nuorten politiikkakiinnostukseen ja äänestämishalukkuuteen. Politiikka 53:1, 5–15. 

Tiina Karhuvirta

Erityisasiantuntija, osallisuus- ja demokratiakasvatus

@Tkarhuvirta

Edustaja- ja toimittajaoppilaan valinta Nuorten parlamenttiin

Ähtärin Yhteiskoulu on ollut mukana Nuorten parlamentin kerhotoiminnassa alusta asti ja sinä aikana tavat valita edustaja- ja toimittajaoppilaat eduskuntaan täysistuntopäivään ovat olleet moninaiset. Tärkeintä valintatavassa on aina ollut se, että nuoret ovat saaneet sen itse päättää ja he ovat pitäneet sitä oikeudenmukaisena.   

Koulussamme parlamenttikerho pidetään ns. välituntikerhona. Syksyllä kun kerhotoiminta alkaa, mukana on noin 20 oppilasta, ja tästä määrästä joskus jopa puolet tipahtaa pois jo ennen joulua. Kerromme aina kerhon aloittaessa, että tulemme marraskuussa keskustelemaan siitä, mitä tehtävää oppilaat haluaisivat lähteä hoitamaan ja millainen valinta olisi heidän mielestään tasapuolinen.  Edustajaoppilas ja toimittajaoppilas valitaan aktiivisesti kerhotoimintaan osallistuneiden joukosta. Olemme huomanneet, että jos edustajaoppilaita voidaan lähettää täysistuntopäivään vain yksi, tämä myös rajaa Helsinkiin haluavien oppilaiden määrää ja siksi aina kerromme, kuinka moni kerholainen on pääsemässä mukaan, kunhan olemme saaneet tästä tiedon. Toimittajaoppilaita pääsee istuntoon mukaan aina yksi ja meidän koulussamme kiinnostus tehtävää kohtaan ei ollut yhtä suurta kuin edustajaoppilaan.       

Millaisiin valintatapoihin kerholaiset ovat sitten päätyneet edustaja- ja toimittajaoppilaiden valinnassa? Koskaan kerholaiset eivät ole halunneet, että koko koulu voisi äänestää lähtijät. Perusteluina tähän on ollut se, että kerhoon kuulumattomat eivät tiedä, mitä oppilaat ovat menossa tekemään. Arpominen sen sijaan on ollut kerholaisten mielestä hyvä vaihtoehto ainakin kaksi kertaa ja kerran kerholaiset ovat halunneet, että lähtijät valitaan kokeen kautta. Myös luotto opettajien näkemykseen on ollut kerholaisten keskuudessa vahva. Jos lähtijät eivät ole selvinneet kerhokeskusteluilla ja arvontaa ei ole haluttu, on koottu oppilaiden valitsema 3–4 opettajan raati tekemään ratkaisu.

Viimeisimpään vuoden 2018 Nuorten parlamentin täysistuntoon toimittajaoppilas valittiin suoraan ja edustajaoppilas raadilla. Valinnat tehtiin marraskuussa kahdeksan aktiivisen oppilaan joukosta, kun alun perin kerhossa syksyllä aloittaneita oli ollut neljätoista. Toimittajaoppilaaksi halusi ensisijaisesti vain yksi kerholaisista ja muut oppilaat olivat sitä mieltä, että on oikeudenmukaista, että hänet näin ollen myös valitaan tehtävään. Toimittajaoppilaan varahenkilöt sovittiin päätettävän sen jälkeen, kun tiedettiin, ketkä oli valittu edustajaoppilaiksi. Edustajaoppilaiden valinnan kerholaiset halusivat tehdä opettajaraadilla. Olin antanut kerholaisille tehtäväksi tehdä suullisia kysymyksiä täysistuntoon ja nuoret haluaisivat, että heidän nimeämänsä kolmen opettajan raati laittaisi nämä kysymykset paremmuusjärjestykseen. Kysymykset annettiin raadille arvioitavaksi nimettöminä ja parhaiten pärjänneiden kysymysten laatijat valittiin oppilasedustajiksi täysistuntoon. Varsinaiset Nuorten parlamentin äänestykseen lähetetyt suulliset kysymykset valittiin uudelleen vielä erikseen kerhon kokouksessa. Toinen nuorten valitsemista kysymyksistä oli sama kuin mihin opettajaraati oli päätynyt asettaessaan kysymyksiä paremmuusjärjestykseen.  

Kuten esimerkit osoittavat, voi Nuorten parlamentin oppilas- ja toimittajaoppilaan valinnan tehdä varsin moninaisesti. Oleellisinta on oppilaiden osallistuminen valintatavan päättämiseen ja että he kokevat sen mielekkääksi ja reiluksi.

Teksti: Anne Luodeslampi

”Onneksi meidän koulussa oli tämmöinen mahdollisuus” – Parlamenttikerhotoimintaa Keravalla Sompion koulussa

Nuorten parlamentin huipennus on joka toinen vuosi eduskunnassa järjestettävä täysistunto. Parhaiten tapahtumaan valmistaa koulussa pidettävä parlamentti- tai vaikuttamiskerho, joka tarjoaa kiinnostuneille oppilaille mahdollisuuden syventää omaa osaamistaan ja oppia lisää vaikuttamisesta, politiikasta ja demokratiasta. Keravalla sijaitsevan Sompion koulun historian ja yhteiskuntaopin lehtori Seija Lappalainen on pitänyt parlamenttikerhoa joka toinen vuosi vuodesta 2006 lähtien; aina siitä saakka, kun kuuli Nuorten parlamentin järjestämisestä eduskunnassa. Seija avaa kirjoituksessaan tarkemmin, kuinka hän on järjestänyt parlamenttikerhon toiminnan Sompion koululla. 

Koulussamme on yli 700 oppilasta, joten politiikasta kiinnostuneita nuoria on, mutta se vaatii aina välillä herättelyä. Yleensä parlamenttikerhoon on osallistunut 10–15 oppilasta. Koska en opeta kaikkia ysiluokan oppilaita, olen yleensä syksyisin kiertänyt luokissa mainostamassa kerhon toimintaa. Olen kertonut kyseessä olevan keskustelukerho politiikasta kiinnostuneille ja että tulossa on Nuorten Parlamentin edustajan valinta, suullisen kysymyksen laadinta täysistuntoon ja eduskuntavierailu. Olen myös vinkannut, että aktiivisuudella on myönteinen vaikutus yhteiskuntaopin numeroon. Joinakin vuosina olen myös yhdistänyt parlamenttikerhon ja Lakitietoa-kurssin ja sekin on toiminut hyvin.

Lukuvuonna 2017–2018 parlamenttikerhomme kokoontui 6 kertaa iltapäivisin koulun jälkeen. Yksi kokoontuminen kesti noin tunnin. Aiempina vuosina tapaamisia on ollut useammin, mutta tällä kertaa määrää pienensivät sairastumiset. Viestitin kerhokerroista oppilaille Wilman kautta ja muistuttelin aina mikä oli tulevan kokoontumisen aiheena.

1. kokoontuminen marraskuussa 2017:

• Järjestäytyminen: Olimme luokassa puheympyrässä ja kävimme läpi keskustelun säännöt. Sovimme, että kerhonohjaaja on puheenjohtaja, joka jakaa puheenvuorot. Vinkkinä antaisin, että kerhonohjaajana kannattaa unohtaa kokoontumisissa operoolinsa. Tarkoituksena on sen sijaan rohkaista oppilaita ilmaisemaan mielipiteensä ja osallistumaan aktiivisesti sekä ottamaan vastuuta.
• Lisäksi ensimmäisellä kerralla tutustuimme tarkemmin Nuorten parlamenttiin, suullisen kysymyksen laadintaan ja edustaja- ja toimittajaoppilaan valintaan. Ensimmäiset ehdokkaat edustaja- ja toimittajaoppilaaksi ilmoittautuivat. Korostin heille, että he tekevät vaalityötä koko ajan, jotta muut kerholaiset tietävät, ketä äänestävät.
• Seuraavaa tapaamista varten kerholaiset saivat kotitehtäväksi pohtia aiheita suulliseksi kysymykseksi.

2. kokoontuminen joulukuu 2017:

• Oppilaiden esittämiä aiheita suulliseksi kysymykseksi käydään läpi, mistä seurasi vilkas keskustelu. Keskustelun päätteeksi äänestettiin aihealue, josta oppilaat saivat tehtäväksi laatia seuraavaksi kerraksi suullisen kysymyksen.

3. kokoontuminen tammikuu 2018:

• Kaksi oppilasta oli laatinut suullisen kysymyksen ja muut miettineet. Päätimme yhdistää tehdyt kaksi kysymystä ja muotoilimme yhdessä lopullisen suullisen kysymyksen muodon.
• Teroitin oppilaille, että tulevassa edustaja- ja toimittajaoppilaan vaaleissa noudatetaan oikeiden vaalien käytänteitä, esim. tiukkaa vaalisalaisuutta, joten kaverille ei tarvitse kertoa, ketä äänestät.

4. kokoontuminen helmikuu 2018:

• Pidimme Nuorten parlamentin edustaja- ja toimittajaoppilaan vaalit. Aluksi ehdokkaat pitivät omat vaalipuheensa, minkä jälkeen suoritettiin lippuäänestys edustajaoppilaan valinnasta normaalien vaalien tapaan. Toimittajaoppilaasta ei tarvinnutkaan tänä vuonna äänestää, koska muut ehdokkaat vetäytyvät vaalista.  

5. kokoontuminen maaliskuu 2018:

• Olimme sopineet koko kerhon vierailusta eduskuntaan noin viikkoa ennen Nuorten parlamentin täysistuntoa. Vierailulla tapaisimme naapurikunnan tuusulalaisen kansanedustaja Antti Kaikkosen.  Kerholaiset pohtivat, mitä kysyisimme edustaja Kaikkoselta vierailumme aikana ja sovimme kuka kysyisi mitäkin.

6. kokoontuminen: eduskuntavierailu ja kansanedustaja Antti Kaikkosen tapaaminen 7.3.2018

• Vierailu onnistui hyvin: seurasimme mielenkiintoista täysistunnonkeskustelua  kulttuurirahojen käytöstä Suomessa ja pääsimme tutustumaan vasta remontoituun eduskuntataloon. Tapasimme myös kansanedustaja Antti Kaikkosen ja saimme vastaukset kaikkiin kerhossa laatimiimme kysymyksiin.

Sitten koittikin suuri päivä ja varsinainen Nuorten parlamentin täysistunto! Edustajaoppilaamme Pauli Puhakainen pääsi kysymään täysistunnossa aivan ensimmäisenä hallitukselta ulkomaalaisten syrjinnästä. Kysymykseen vastasivat sisäministeri Kai Mykkänen ja työministeri Jari Lindström. Koulussamme varsinkin ysiluokkalaiset seurasivat innokkaana Nuorten parlamentin suoraa lähetystä ja Keravalla kerhomme toiminta noteerattiin ainakin kaupungin internetsivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Lopuksi vielä muutama kommentti Sompion koulun nuorilta parlamenttikerhosta ja Nuorten parlamentista:

”Osallistuin siksi, koska halusin olla enemmän perillä politiikasta ja halusin pysyä mukana siinä, mitä tapahtuu. Ennen minua ei oikein kiinnostanut politiikka, mutta nyt olen vähän enemmän kiinnostunut.”

”Minusta kerho oli tosi miellyttävä. Parasta oli keskustella ajankohtaisista asioista muiden kanssa. Kuulla heidän kantansa, jotka hieman poikkeavat omistani. Tykkäsin todella paljon myös eduskunnassa vierailusta.”

”Parasta oli päästä eduskunta vierailulle. Halusin puhua politiikasta muiden kanssa ja oppia lisää odotukseni täyttyivät, oli oikein mukavaa! Opin paljon paljon uutta! Pidin paljon kerhosta, kunpa kerho toiminta jatkuisi vielä. Onneksi meidän koulussa oli tämmöinen mahdollisuus.”

Teksti: Seija Lappalainen