keskiviikko 25. syyskuuta 2019

Nuorten parlamentissa tutustutaan vaikuttamiseen

Nuorten näkökulmasta demokraattinen päätöksenteko, politiikka, yhteiskunnallinen keskustelu ja puolueet voivat olla etäisiä asioita. Ne eivät näy nuoren arkipäiväisessä elämässä. Luottamus politiikkaan horjuu länsimaissa (Tiilikainen 2018). Esimerkiksi presidentti Niinistö kiinnitti puheessaan YK:ssa huomion poliittisen päätöksenteon ja kansalaisten toiminnan vastavuoroisuuteen (HS 25.9.2018). 


Pelastakaa lapset ry kokosi vuonna 2018 lasten ja nuorten näkemyksiä tulevaisuuden Suomesta. Mielenkiintoinen jännite syntyy, kun pohtii vastauksia, joiden mukaan nuoret kokevat mahdollisuutensa vaikuttaa päätöksentekoon nyt tai tulevaisuudessakaan olemattomiksi. Nähtäväksi jääkin, vaikuttavatko tällaiset näkemykset muutaman vuoden kuluttua nuorten aikuisten näkemyksiin demokraattisen järjestelmämme toimivuudesta. 

Lapset korostivat erityisesti tunnetta siitä, että lasten näkemyksiä ei oteta riittävän vakavasti. Tunteeseen voi liittyä vastaajien huoli päättäjien liian lyhytnäköisistä päätöksistä, joiden tulevaisuuden vaikutukset voivat olla ennakoimattomia. Eräs vastaajista ilmaisi tämän nasevasti: ”Nuorten ääni ei kuulu nykyajan politiikassa tarpeeksi tehdäkseen minulle huolettoman olon.” (Pelastakaa lapset 2019). 

Nuorten mielipiteet voivat olla joskus vankkojakin ja ehdottomia, eikä asioiden välisiä yhteyksiä aina ole kovinkaan selkeä havaita. Lisäksi on havaittu, että nuorten kokemus yhteiskunnallisten taitojen oppimisten on varsin hatara eivätkä he koe oppivansa yhteiskunnallisia taitoja sen paremmin koulussa kuin vapaa-ajallakaan (Myllyniemi ja Kiilakoski 2018). 
Nuorten kiinnostus politiikkaan on kuitenkin noussut kahdessakymmenessä vuodessa (1996–2018) reilusta 40 prosentista yli 60 prosenttiin (Harrinvirta 2019).  Nuoria siis kiinnostaa se, millaisia päätöksiä tehdään tai miten kansalaiset voivat vaikuttaa politiikan sisältöön ja päätöksiin. 
Kiinnostavaa on, että nuoret kiinnittyvät yllättävän vahvasti perinteiseen vaalidemokratiaan, ja suomalaiset nuoret ovatkin varsin tyytyväisiä demokraattisen järjestelmän toimivuuteen. Nuoret myös arvioivat demokratiaa myös aikuisia myönteisemmin. (Harrinvirta 2019.)
Yksi keino lisätä nuorten äänen kuulumista politiikassa on Nuorten parlamentti -toiminta. Toiminta vastaa osaltaan myös presidentti Niinistön pohdiskeluun poliitikkojen ja kansalaisten toiminnan vastavuoroisuudesta. Nuorten parlamentissa yläkoululaiset tutustuvat politiikkaan ja keskustelevat yhteiskunnallisista aiheista yhdessä. Käsiteltävät teemat ovat sellaisia, mitkä nuoret kokevat merkityksellisinä.  
Ensi keväänä eduskunnassa nuorilla on mahdollisuus esittää ministereille ja kansanedustajille juuri sellaisia kysymyksiä kuin he toivovat ja keskustella juuri heille merkityksellisistä asioista. Vaikuttamisen tunne on aito, kun nuoret pääsevät keskustelemaan vapaamuotoisestikin heille tärkeistä teemoista kansanedustajien kanssa. 
Ilmoittautuminen toimintaan ja kevään istuntoon on käynnissä marraskuun 18. saakka. Mukaan mahtuu 150 ensimmäistä koulua. 

Lähteet


Myllyniemi, S. ja Kiilakoski, T. (2019) Tilasto-osio. Teoksessa Pekkarinen, E.  ja Myllyniemi S. (toim.) Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla. Nuorisobarometri 2018. 


Tiilikainen, T. (2018) Luottamus politiikkaan rakoilee.

tiistai 2. huhtikuuta 2019

Nyt se on varmaa!

Nuorten parlamentti kokoontuu jälleen vuoden kuluttua. Maaliskuun 27. päivänä vuonna 2020 eduskuntaan odotetaan jälleen noin 400 nuorta eri puolilta Suomea. 199 nuorta istuu kansanedustajien paikoilla ja nostavat esille nuorille merkityksellisiä kysymyksiä. Mukana on reilut sata toimittajaoppilasta ja kerhonohjaajaa vaikuttamassa.

Opettaja tai muu ohjaaja voi varmistaa resurssit koulun kerhotoimintaan lukuvuodelle 2019-2020. Kasiluokkalaisten kannattaa motivoida oma opettaja ilmoittamaan koulu kevään 2020 vaikuttavimpaan tapahtumaan. 

Nuorten parlamentti -toiminta on tarkoitettu kouluille. Mukana olevien nuvien kanssa suunnitellaan paras mahdollinen toteutettavissa oleva tapa varmistaa omille nuorille mahdollisuus olla mukaan Nuorten parlamentissa.















Ilmoittautumislomake avautuu kevään aikana. Puhemies kutsuu kaikki yläkoulut myös Ahvenanmaalta. Ahvenmaalaisille nuorille on kiintiöity yksi paikka istuntoon. Ulkosuomalaiset koulut voivat osallistua toimintaan tietyin rajoittein.

Mitä sitten syksyllä kerhoissa tehdään? Ainakin keskustellaan vilkkaasti ja valmistellaan kysymyksiä. Olemme tekemässä uutta kerho-ohjelmaa turkulaisen Vasaramäen koulun kanssa. Pilotteina toteutettavat kerhokerrat suunnitellaan ja toteutetaan siten, että saamme ne julkaistuksi nopeasti. 

Hae mukaan pilotiksi Nuorten parlamentti -toimintaan, jossa suunnitellaan ja kokeillaan, millä tavoin Nuorten parlamentti -kerho, oppilaskunta-aktiivit ja muut koulun oppilaiden osallisuutta tukevat ryhmät parhaiten tukisivat yhdessä nuorten yhteiskunnallista toimijuutta.  Ole yhteyksissä Tiinaan, niin sovitaan tästä tarkemmin.

Teksti: Tiina Karhuvirta

tiina.karhuvirta[at]opinkirjo.fi


maanantai 18. maaliskuuta 2019

Nuoret haluavat vaikuttaa

Viime perjantaina (15.3.2019) nuoret aktivoituvat noin sadassa maassa lakkoilemaan ilmastotekojen puolesta. Sosiaalisessa mediassa useimmissakin ryhmissä aikuiset sanailivat lakon puolesta ja lakkoa vastaan. Toisaalta osa sanailijoista antoi täyden tukensa lakkoilijoille ja muistutti, että koulun yksi tehtävä on kasvattaa aktiivisia ja vaikuttamaan pyrkiviä kansalaisia. Myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet toteavat laaja-alaisena taitona tavoiteltavan taitoja ja valmiuksia, jotka mahdollistavat yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan toimintatapojen ja -rakenteiden arvioinnin ja muuttamisen kestävää tulevaisuutta rakentaviksi (POPS 2014). Toisaalta taas ryhmissä pohdittiin, voiko tämä lakko olla osa koulun toimintaa, osa opetusta, mitä tapahtuu kokeille tai entäpä jos joku onkin pois koulusta lakkoon vedoten eikä osallistukaan mielenilmaukseen. 





Mobilisoituminen vaatimaan päättäjiltä riittäviä ilmastonmuutosta ehkäiseviä päätöksiä kuvastaa sitä, että kansalaiset voivat halutessaan aktivoitua merkityksellisiksi koettujen asioiden puolesta, vaikka samalla on nähtävissä merkkejä poliittisesta passiivisuudesta. Vaaliosallistuminen onkin ollut laskussa kaikissa länsimaisissa demokratioissa ja erityisesti nuorten ikäluokka on jättänyt tämän vaikuttamiskeinon käyttämättä. Tosin viime vuosina tutkijat ovat havahtuneet siihen, että nuorten poliittinen osallistuminen näyttäytyy erilaiselta. Se voi olla vaikuttamista globaalilla tasolla, äänekästä ja perinteistä poikkeavaa. (Harrinvirta 2019, 123) 

Toisaalta Nuorisobarometreissä on jatkuvasti havaittu, että suomalaisten nuorten mielestä erityisesti äänestäminen on koettu tehokkaimmaksi vaikuttamismuodoksi. Myös nuorten ilmoittama halukkuus äänestää on nousussa, joten voi olla hyvinkin niin, että suomalaiset nuoret yleisesti osallistuvat poliittiseen elämään ja vaikuttamiseen monipuolisesti hyödyntäen monipuolisesti eri kanavia vaikuttaa (Harrinvirta 2019, 128). 

Mitä tällä kaikella on tekemistä Nuorten parlamentin kanssa? Näkisin, että Nuorten parlamentti -toiminta on tarjonnut yli kahden kymmenen vuoden aikana kouluille tavan tuoda politiikkaa osaksi yhteiskuntaopin opetusta. Toiminnan perustana ovat vapaaehtoiset koulun kerhot, joissa aiheesta kiinnostuneet nuoret voivat keskustella haluamistaan yhteiskunnallisista aiheista, harjoitella argumentointia ja ymmärtää, että yhteiskunnallista asioista voidaan olla useata eri mieltä ja aivan perustellustikin. 

Kokosimme Nuorten parlamentin 2016-2018 raporttiin arvioinnin osallistujien lukumäärästä, joka on osallistunut toimintaan tai ainakin kuullut osallistuneelta nuorelta, mitä Nuorten parlamentissa on tapahtunut. 

Nuorten parlamentti lukuina vuosina 1998-2018

Istuntoon osallistuneet

oppilasedustajat
2189
toimittajaoppilaat (noin)
1210
ohjaajat (osin samoja)
1210
koulukaverit, ystävät ja sukulaiset (noin 20 kontaktia)
67980
Yhteensä
72589
Kerholaistilaisuuksia järjestetty noin 14 kpl

oppilaita (arvio)
560
koulukaverit, ystävät ja sukulaiset (noin 20 kontaktia)
11200
Yhteensä
11760
Suullisia kysymyksiä noin 180 / istunto
1980



Vuosina 2014, 2016 ja 2018 järjestettyihin päiväjärjestykseen valikoituvien kysymysten äänestyksiin 
on osallistunut yhteensä noin  4250



Taulukkoon kootut luvut ovat arvioita, eikä arvioihin ole huomioitu kouluissa järjestettyjä kerhoja lainkaan, joka laajentaa toimintaan osallistuneiden lukumäärää. Toiminnan vaikutukset ovat luultavasti laajempia, koska opettajilla on mahdollisuus vaikuttaa kaikkiin koulunsa oppilaisiin. Tämän arviointi on vuorossa keväällä 2020 Nuorten parlamentin istunnossa.




Lähteet

Harrinvirta, M. (2019) Nuoret kansanvallan suunnannäyttäjinä. Onko Suomessa näkyvissä demokratiasta vieraantumista? Teoksessa Pekkarinen, E. ja Myllyniemi, S. (toim.) Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla. Nuorisobarometri 2018. ss 115-130.

Nuorten parlamentti -toiminnan raportti 2016-2018 (tulossa)

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus 2014.


Teksti

Tiina Karhuvirta

keskiviikko 20. helmikuuta 2019

Viitisenkymmentä nuorta pohtimassa politiikkaa

Eduskunnan lisärakennuksen auditoriossa järjestettiin 8.2. koko päivän kestävä kerholaistilaisuus. Tilaisuuteen osallistui 50 yhdeksäsluokkalaista viidestätoista koulusta. Kaukaisimmat tulivat Oulusta ja Kiteeltä.  Kerholaistilaisuudessa työstettiin, miten vaaleista ja äänestämisestä saataisiin sellaiset, että nuoret kokevat vaalien seuraamisen ja äänestämisen kiinnostavaksi. 

Nuorten päivä koostui kuudesta uniikista ryhmätyöstä. Töiden aiheet vaihtelivat äänestysaktiivisuuden lisäämisen keinoista nuorten terveisiin valittavalle eduskunnalle. Teemoihin oli tehty tehtävät ja ilmoitettu, millaista tuotosta ryhmätyössä tavoitellaan. Tuotoksissa oli pyritty monipuolisuuteen julisteista ja postereista viestintäkampanjasuunnitelmiin ja ajatuskarttoihin. Jokaiseen aiheeseen oli liitetty tietopohja taustoittamaan teemaa, yksityiskohtaiset työskentelyohjeet, työskentelyä tukevat lisämateriaalit sekä tuotoksen tekoa varten tarvittavat materiaalit kuten julistekokoiset paperit, tussit, liimat, sakset ja aikakauslehdet. Itseohjautuvia ryhmiä tukivat ”resurssiaikuiset” Allianssista, Tampereen yliopistosta, eduskunnasta ja Palamaa ja Opinkirjosta. 

Ryhmätöiden ohjeistuksien lisäksi kaikille ryhmille jaettiin ohjeet pitchaus-puheen pitämiseen, joka valmisteli ryhmiä kansanedustajien ”speed dating”-kierrokseen.

Kansanedustajat tutustuivat nuorten ideoihin speed dating -periaattella.



Nuorten terveiset valittavalle eduskunnalle

Nuorilla oli yhtenä ryhmätyön aiheena muotoilla kortteja valittavalle eduskunnalle. Virittävänä materiaalina käytettiin kortteja, joihin oli koottu apukysymyksiä. Apukysymykset oli muotoilut siten, että niillä pyrittiin herättelemään tarkastelemaan yhteiskuntaa useasta eri näkökulmasta, kuten millaisia muutoksia pitäisi saada aikaan tai mitä ei kannata muuttaa. 

Ryhmässä työskenneltiin ensin yksin pohtimalla asioita, joita haluaa seuraavan eduskunnan käsittelevän. 

Henkilökohtaisen pohdinnan ja ideoinnin jälkeen ryhmä valitsi pareittain ainakin viisi teemaa, joista he haluavat viestiä tulevalle eduskunnalle.  Ohjeena oli tämän jälkeen muodostaa pareista kaksi ryhmää. Ryhmät valitsivat jälleen viisi teemaa viestittäväksi tulevalle eduskunnalle. Tämän jälkeen ryhmää pyydettiin keskustelemaan yhtenä ryhmänä pöydällä olevista kymmenestä teemasta. Tavoitteena oli saada aikaan ryhmälle yhteensä kymmenen teemaa, joten mikäli pöydällä oli samoja teemoja, ryhmä ohjattiin poimimaan ”hylätyistä” teemoista vielä sopivia yhteiskunnallisia kysymyksiä, jotka ryhmälle olivat tärkeitä. 

Ryhmä nosti esille kolme kouluun liittyvää asiaa eli liikunnan lisäämisen, koulun toimet mielenterveysongelmien suhteen ja ilmastonmuutoksen käsittely.  Kouluun liittyvien toimien lisäksi nuoret ehdottivat ilmastonmuutoksen liittyviä tekoja puheen sijaan sekä ennakoivat lähivuosille jyrkkien poliittisten päätösten tekemistä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Mielenterveysongelmien ehkäisyyn kaivattiin myös asennemuokkausta, jotta mielenterveysongelmia ei koettaisi tabuina tai jonkin, mitä pitää hävetä. 

Työvoimapoliittisia kysymyksiä sivuttiin kahdessa kokonaisuudessa, joista toinen liittyi työttömyyden hoitamiseen ja nais- ja miesvaltaisten ammattien väliseen palkkaepätasa-arvoon. Kotimaisen tuotannon ja yrittäjyyden osalta ryhmä ehdotti lisättäväksi teollisuutta, kotimaisten tuotteiden tuotannon lisäämistä, yrittäjyyden esteiden poistamista ja suomalaisten tuotteiden suosimista. Ryhmän mielestä myös suomalaista osaamista tulisi suosia. 

Maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä ryhmä nosti esille maahanmuuttajien kokeman rasismin, työllistymisen, kotoutumisen ja asuinalueita uhkaavan segregaation.  

Vanhusten hoidon valvonnan lisääminen oli myös yksi aihe, jota nuoret toivovat eduskunnan käsittelevän. 
Tuotokset valmistumassa


Nuorten kannalta oleelliset vaaliteemat 

Kerholaistilaisuudessa työstettiin myös toisessa tehtävässä eduskuntavaaleja ja 
nuorten kannalta oleellisia vaaliteemoja kevään 2019 vaaleissa. Tavoitteena oli tehdä luonnokset julisteista. 

Työskentely aloitettiin parityönä, jonka aikana parit ideoivat Act now -pelilaudan ja apukysymyskorttien avulla 3-5 mielestään oleellista yhteiskunnallista teemaa. Kukin pari esitteli ideansa vuorotellen. Ideat ryhmiteltiin siten, että samaa teemaa/aihetta koskevat ideat muodostivat aina yhden ryhmän. Ohjeeksi annettiin vielä yhdistellä ideoita ja ryhmien nimeämistä jollain yhteisellä termillä. Ryhmää ohjattiin vielä selaamaan muutamaa maakunnallista päälehteä sekä Allianssin kokoamaa nuorille merkityksellisiä vaaliteemoja iPadilla.  Ryhmä saisi halutessaan vielä muokata tai lisätä virikkeiden pohjalta uusia teemoja. Kaikista pöydällä olleista teemoista tuli valita oleelliset kysymykset jatkotyöstämiseen. 

Vapaa-aika -juliste sisälsi piirrettyinä muutamia ehkä symboleiksi tarkoitettuja kuvia kuten Suomen lipun, sateenkaaren, mehiläisiä, vihanneksia ja hedelmiä, hampurilaisaterian, jäätelöä, tikkarin ja palmusaaren. Ryhmällä oli käytössä nippu aikakauslehtiä, joista oli mukaan poimittu kuvia hevosista, keppihevosista, urheilujoukkueista, piirtämisestä, keinumisesta, musiikista, kalastamisesta ja yksi kuva, jossa oli hämähäkin verkon peittämä työkalupakki ja -hanskat sekä nuori istumassa lattialla jalat koukussa, pää polvissa käsillä peitettynä.  Kuvan toisella puolen sade- ja salamapilvet ja toisella puolen jäätelöä. Kuvaan liittyy puhekupla, jossa viestinä ”Yhdessä oleminen / tekeminen vähentää syrjäytymisen vaaraa!” ”Puhelinten, tietsikoiden ja pleikkareiden kanssa pelaaminen on aika epäsosiaalista, leikkiessä pääsee paremmin tutustumaan uusiin ihmisiin” sloganissa alleviivattuina olivat sanat epäsosiaalista ja tutustumaan uusiin ihmisiin.

Toinen vapaa-aika -julisteen slogan toivoi enemmän höntsäilyä, vähemmän kilpailua. Harrastusmahdollisuuksien kalleus oli julisteessa mukana samoin kuin vaatimus harrastusmahdollisuuksien lisäämisestä myös pienillä paikkakunnilla ja liikuntaharrastusten tulisi olla vapaampaa, ei niin totista tai pakollista eikä liian sitovaa. 

Toinen ryhmän koostamista julisteista koski ilmastonmuutosta. Julisteessa olevista teksteistä voi sloganeiksi mieltää ainakin seuraavat tekstit ”Omalla aktiivisuudella saadaan enemmän aikaan!”,  ”There is no plan B” ja Vuosi 2018 oli mittaushistorian neljänneksi lämpimin”. Nämä lausahdukset oli erotettu muusta tekstistä lainausmerkein. Juliste kokoaa konkreettisia toimia ilmaston hyväksi ja luettelee näiksi julkisen liikenteen edistämisen, hiilijalanjäljen huomioimisen ruokavaliossa, pienten tekojen vaikutuksen ja sen, että toimia tarvitaan päättäjiltä ja kansalaisilta. Juliste sisältää ehdotuksina hiilijalanjälkiveron, hiilijalanjäljen visualisoiminen helposti ja metsien suojelemisen. Julisteen kantaaottavia osiota ovat kuolleet kalat, ”levät” järvessä, mainostekstin ”manipulointi”. Symboliikkaa julisteessa voi tulkita olevan, kun pupu on tullut pensaasta ja katsoo silmät suurina saastunutta vesistöä. 


Mitä vaikutuksia kerholaistilaisuudella voi olla?

Kerholaistilaisuus on luonteeltaan varsin vapaamuotoista toimintaa, johon kokoontuu mitä ilmeisimmin yhteiskunnallisista asioista innostuneita peruskoululaisia. Näiden nuorten kiinnostusta ja halua osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun voidaan tukea kerholaistilaisuuksia järjestämällä. Tilaisuuksien sisältöjen suunnittelussa pitää kuitenkin tiedostaa suunnittelijan valta ja vastuu. Tehtävät, niiden kysymysten asettelut, jaettavat tietoaineistot ja tuotokseksi ”määritellyt” muodot muodostavat nuorille yhden kokemuksen siitä, millaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä nuorten oletetaan käsittelevän vertaistensa kanssa. Nämä valinnat ovat yksi kokemus, jonka kautta nuoret oivaltavat yhteiskunnallisia teemoja.  Esimerkiksi tammikuussa 2019 julkaistiin Helsingin sanomissa Kunnallisalan kehittämissäätiön tilaama tutkimus (Kunnallisalan kehittämissäöäntiö 2018) kymmenestä tärkeimmästä vaaliteemasta. Nämä kymmenen teemaa eivät olleet mukana aineistossa ohjaamassa nuorten ajatuksia, tosin puhemies viittasi puheenvuorossaan tähän tutkimukseen.  Voisi olla kiintoisaa toteuttaa samoilla tehtävän annoilla kerholaistilaisuuden kaltainen tapahtuma siten, että ryhmätehtäviä tehtäisiin osana opetusta. Millaisia asioita silloin nousisi esiin?

Kerholaistilaisuuden palautteissa nimittäin kerrottiin, että tilaisuudessa oli opittu politiikasta, pohtimaan syvällisesti, tuomaan asioita esille, ilmastonmuutoksesta, uusia näkökulmia, opittu tekemään ryhmätyötä, tai sen kuinka erimielisiä poliitikot ovat.  

Osallistujat kertoivat onnistuneensa esimerkiksi puhumisessa, ryhmätyöskentelyssä, suunnittelussa, yhteistyössä tai hyvien mielipiteiden ja keskustelujen syntymisessä. 

Osa ei halunnut muuttaa mitään päivässä, mutta kriittisiä kommentteja tuli liian lyhyestä työskentelyajasta. Osan mielestä kaikki toimi, mutta joku olisi kaivannut selvempiä ohjeita ja aikaa tutustua muiden ryhmien töihin ja keskusteluun kaikkien osallistujien kanssa. 

Kirjallisuutta

Teksti Tiina Karhuvirta

Kuvat Hanne Salonen ja Tiiina Karhuvirta

  Nuorten parlamentti 25.3.2022   Nuorten parlamentti on tapahtuma, jossa nuoret esittävät kysymyksiä kansanedustajille sekä ministereille. ...