Nuorten parlamentti kieltäisi sähkötupakoinnin Suomessa

Nuoret esittivät eduskunnassa kysymyksiä hallitukselle susista ja vapeista Suomen huoltovarmuuteen. Kysymyksissä painottuivat erityisesti koulutus, Suomen turvallisuus ja talous.

Oppilasedustajia äänestämässä. (Kuva: Hanna Hiltunen)

Jos peruskoulun päättävät oppilaat saisivat päättää, sähkötupakointi kiellettäisiin Suomessa. Kiellon puolesta äänesti Nuorten parlamentti eduskunnassa äänin 169–28. Tyhjiä vastauksia oli 2.

 

Keskustelun aloitti Kalle Jeffery Hatanpään koulusta.

 

—   Kouluissa nuorten sähkötupakan eli niin sanotun vapen käyttö ja tupakointivälineiden kauppa aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Voisiko sähkötupakan kaupan kieltää lailla, Jeffery kysyi.

 

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) vastasi kertomalla hallituksen olevan tietoinen sähkötupakoiden leviämisestä kouluissa.

 

—   Hallitus tuo ensi viikolla valtioneuvoston yleisistuntoon esityksen, joka kieltää vapen eli nikotiinittomien sähkötupakoiden hallussapidon alle 18-vuotialita. Tämä antaa kouluille työkaluja takavarikoida ja puuttua tähän kouluissa kiertävään ongelmaan, Grahn-Laasonen jatkoi.

 

Nuoret esittivät hallituksen ministereille heitä askarruttavia, tiukkoja kysymyksiä

 

Sähkötupakoinnin lisäksi parlamentissa keskusteltiin muun muassa heikoista oppimistuloksista, Venäjän uhasta ja Suomen kasvavasta velasta. Paikalle pääsi myös pääministeri Petteri Orpo (kok.), jolta kysyttiin, mikä on Suomen suurin huolenaihe.

 

—   Meillä on isoja globaaleja huolia, kuten ilmastonmuutos tai sodat. Silti suurin huoli on velkaantuminen, Orpo vastasi.

 

Nuorten parlamentin tavoitteena on muun muassa tukea nuorten osallistumista ja edistää heidän kiinnostustansa yhteiskunnalliseen toimintaan. Edellisen kerran se pidettiin 2018. Tauko johtui koronasta. Tapahtumaan osallistui tänä vuonna 350 nuorta ympäri Suomea. Nuorten parlamentti järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1998.

Henni Rantamäki

Nuorten Ääni -toimitus

Nuorten Ääni -toimitus on osa Helsingin kaupungin nuorisotoimintaa. Toimituksessa 13–19-vuotiaat nuoret pääsevät tekemään lehti- ja tv-juttuja Suomen suurimpiin medioihin, kuten Helsingin Sanomiin ja MTV:lle. Toimituksen tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluviin. 

Nuorten Ääni -toimitus raportoi Nuorten parlamentti -tapahtumasta monipuolisesti

Nuorten parlamentti -tapahtuma järjestettiin eduskuntatalolla perjantaina 12.4. Paikalle saapui arviolta 330 nuorta ja 150 opettajaa.

Ministerit kuuntelevat oppilasedustajien kysymyksiä täysistunnossa (Kuva: Havu Kupila)

Päivän alussa julkaistiin toimituksen kirjoittama ennakkotiedote (toimittajat: Edit Hustad, Malin Lehtonen). Päivän aikana julkaistiin lisäksi 6 juttua Opinkirjon Nuorten parlamentti -blogiin, 2 juttua eduskunnan verkkosivuille ja lisäksi juttuja eduskunnan ja Nuorten Ääni -toimituksen Instagramiin. Helsingin Sanomissa julkaistiin toimituksen haastattelu Petteri Orposta (Anni Vehkaoja, Henni Palsala). 

Opinkirjon blogiin julkaistut jutut:

• Politiikan kovasainaisuus (Olli Malankin)

• Parlamentin äänestykset (Aino Näppinen, Eino Koskenranta) 

• Sivistysvaliokuntaraportti (Liia Hokkanen)

• Täysistunnon harjoitukset (Aino Näppinen, Edit Hustad, Eino Koskenranta)

• Nuorten vaikuttamismahdollisuudet (Väinö Rajamaa)

• Sähkötupakointi (Henni Rantamäki)

Toimituslaisia uutispuuhissa. (Kuva: Havu Kupila)

Eduskunnan verkkosivuille julkaistut jutut:

• Tulevaisuusvaliokuntaraportti (Impi Vahvelainen, Ronja Haaja)

• Oppilasedustajien valmistautuminen (Edit Hustad, Eino Koskenranta, Aino Näppinen)

Lisäksi verkkosivuille julkaistaan koulujen ilmapiiriä koskeva juttu maanantaina.

Löydät toimituksen tapahtuman somesisältöä Instagramista @nuortenaani, kohokohdan “NP 2024” alta. 

Päivän lopuksi julkaistiin jälkitiedote (Edit Hustad) eduskunnan verkkosivuille.

Malin Lehtonen, uutispäällikkö

Nuorten Ääni -toimitus

Nuorten Ääni -toimitus on osa Helsingin kaupungin nuorisotoimintaa. Toimituksessa 13–19-vuotiaat nuoret pääsevät tekemään lehti- ja tv-juttuja Suomen suurimpiin medioihin, kuten Helsingin Sanomiin ja MTV:lle. Toimituksen tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluviin.

Mitä Nuorten Parlamentin täysistunnon harjoituksissa tapahtuu?

Nuorten parlamentin täysistunnon harjoitus alkaa, kun puhemiehen paikalla istuva istuntoasiainneuvos Antti Linna esittelee itsensä ja paikalla olevat muut virkamiehet, kuten notaarin ja sihteerin. Tämän jälkeen hän alkaa esitellä yleisiä käytäntöjä. 

Yksi puheenvuoro kestää minuutin ajan ja sen saa, kun puhemies sen antaa. Omalla puheenvuorolla kysymys esitetään seisten. Tällöin muita kuuluu teititellä ja kutsua sukunimellä sekä nimikkeellä. Mikrofonin saa päälle painamalla nappia näytöllä, ja sitä pitää painaa muutaman sekunnin ajan. Oppilasedustajille on jaettu päiväjärjestys ja paperi, jossa on heidän itse kirjoittamat kysymykset. Nämä paperit jäävät oppilaille muistoksi ainutlaatuisesta päivästä.

Istuntoasiainneuvos Antti Linna esittelee täysistunnon käytänteitä. (Kuva: Hanna Hiltunen)

Oppilasedustajat istuvat kansanedustajien paikoilla. (Kuva: Hanna Hiltunen)

Selostusten jälkeen oppilasedustajat harjoittelevat nimenhuudon, äänestämisen ja puheenvuoron. Nimenhuudossa pitää painaa nappia pöydällä, jonka jälkeen näytöllä syttyvät valot paikallaolijoiden kohdalla. Linna valitsee harjoituksissa muutaman oppilaan testaamaan mikrofonia. 

Viimeisenä Linna ohjeistaa äänestyksen. Äänestäessä painetaan nappia, jonka vieressä lukee joko jaa, ei tai tyhjä, tietysti omasta mielipiteestä riippuen. Äänestystä harjoitellessa kysytään edustajien kesätyöpaikoista. Näytöltä näkyy, että oppilasedustajista sadallakahdellakymmenellä on tiedossa kesätyöpaikka. 

Aino Näppinen, Edit Hustad, Eino Koskenranta

Nuorten Ääni -toimitus

Nuorten Ääni -toimitus on osa Helsingin kaupungin nuorisotoimintaa. Toimituksessa 13–19-vuotiaat nuoret pääsevät tekemään lehti- ja tv-juttuja Suomen suurimpiin medioihin, kuten Helsingin Sanomiin ja MTV:lle. Toimituksen tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluviin.

Kansanedustaja Olga Oinas-Panuma kertoi nuorten vaikuttamismahdollisuuksista Nuorten parlamentin Opettajien tilaisuudessa

Eduskunta järjesti Nuorten parlamenttiin osallistuneiden oppilaiden opettajille tilaisuuden, jossa keskustan kansanedustaja Olga Oinas-Panuma piti puheenvuoron nuorten vaikuttamismahdollisuuksista. 

Oinas-Panuman mukaan perheellä on iso rooli lasten aktivoitumisen kannalta. Hänen oma perheensä antoi Oinas-Panuman vapaasti kokeilla uusia asioita halutessaan. Oinas-Panuma lähti lastenvaltuustoon toimintaan 10-vuotiaana, toimi oppilaskunnan hallituksessa ja pääsi Pudasjärven nuorisovaltuustoon yläasteikäisenä. Kouluissa pitäisi Oinas-Panuman mukaan keskustella enemmän päivänpoliittisista aiheista. 

Kun Oinas-Panuma oli mukana Keskustanuorissa tekemässä aloitetta maksuttomasta toisesta asteesta, hän sai kokemuksen siitä, että asioihin voi oikeasti vaikuttaa. Aloite otettiin myöhemmin mukaan Marinin hallitusohjelmaan.

Oinas-Panuman mukaan on huolestuttavaa, että nuorten vaikuttamispaikoilla suuri osa on hyvätuloisista taustoista. Kansanedustajan mukaan huonommin tienaavista taustoista tulevat eivät välttämättä tiedä, kuinka ympäröivään yhteiskuntaan voi vaikuttaa. 

Kansanedustaja siis toivoisi, että useampi matalan koulutustason omaava ihminen osallistuisi vaikuttamiseen. Hän kertoo suorastaan hihkuvansa aina, kun Keskustanuoriin liittyy vain ammattikoulututkinnon suorittanut henkilö. 

Väinö Rajamaa

Nuorten Ääni -toimitus

Nuorten Ääni -toimitus on osa Helsingin kaupungin nuorisotoimintaa. Toimituksessa 13–19-vuotiaat nuoret pääsevät tekemään lehti- ja tv-juttuja Suomen suurimpiin medioihin, kuten Helsingin Sanomiin ja MTV:lle. Toimituksen tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluviin.

Nuorten parlamentin sivistysvaliokunnassa keskusteltiin PISA-tuloksista ja tekoälyn väärinkäytöstä

Nuorten parlamentissa pidettiin sivistysvaliokunnan kokous. Eri puolilta Suomea saapuneet oppilasedustajat tulivat keskustelemaan huolistaan peruskouluun liittyen. Puheenjohtajana toimi Tuula Haatainen (sdp.). Paikalla olivat myös kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie sekä koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimuskeskuksen REALin johtaja ja professori Mari-Pauliina Vainikainen. 

Valiokunnan kokouksen aloitti Mari-Pauliina Vainikaisen esitys: Tutkittua tietoa perusopetuksen oppilaiden oppimistuloksista ja koulun merkityksestä oppimisen edistäjänä. Esityksen aiheita olivat mm. PISA-tutkimustulosten merkittävä lasku vuoden 2006 jälkeen ja oppilaiden koulunkäyntiä kohtaan haitallisten asenteiden lisääntyminen. Esityksessä kerrottiin myös kotimaisten koulujen välisistä eroista. 

Esityksen jälkeen oppilasedustajat saivat mahdollisuuden ottaa kantaa aiheeseen liittyen. Monet nuorista nostivat ongelmiksi mm. kiusaamisen ja rasistisen puheen vähemmistöjä kohtaan, puhelimen käytön lisääntymisen, tekoälyn väärinkäytön koulutöissä, tukitoimien rajallisuuden ja puutteen kouluissa sekä oppimateriaalien muuttumisen digitaaliseksi. 

Liia Hokkanen

Nuorten Ääni -toimitus

Nuorten Ääni -toimitus on osa Helsingin kaupungin nuorisotoimintaa. Toimituksessa 13–19-vuotiaat nuoret pääsevät tekemään lehti- ja tv-juttuja Suomen suurimpiin medioihin, kuten Helsingin Sanomiin ja MTV:lle. Toimituksen tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluviin.

Näin Nuorten parlamentti äänesti täysistunnossa

Nuorten parlamentti äänesti oppilaiden itseohjautuvuudesta. (Kuva: Havu Kupila)

Nuorten parlamentin täysistunnossa oppilasedustajat saivat kysyä ministereiltä kysymyksiä. Edustajat pääsivät myös äänestämään muutamasta asiasta ja kaikki olivat paikalla. 

Sähkötupakasta kysyi oppilasedustaja Kalle Jeffery Tampereelta. Hän esitti huolta sähkötupakan helposta saatavuudesta ja sen luomista ongelmista kouluissa. Myös sen yleisistä terveysuhista keskusteltiin. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen vastasi kysymykseen. 

Puhemies Halla-aho määräsi Nuorten parlamentin äänestämään sähkötupakan laillisuudesta alle 18-vuotiailta. Parlamentin mielestä sähkötupakan nykyistä lainsäädäntöä ei pitäisi säilyttää ja parlamentti päättikin kieltää sähkötupakoinnin äänin 28-169. Kaksi edustajista äänesti tyhjää. 

Edustaja Silvia Marjanen Lahdesta esitti kysymyksen liittyen itseohjautuvaan opiskeluun, johon on keskitytty opetussuunnitelmassa. Oppilaan itseohjautuminen tarkoittaa sitä, että oppilas itse ohjaa omaa opiskeluaan ilman ulkopuolista tukea. Opetusministeri Anna-Maja Henriksson vastasi ja parlamentti päätyi myös äänestämään aiheesta. Oppilaat ovat tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen eli itseohjautumisen määrää ei tarvitse kasvattaa. 139 edustajaa äänesti määrän kasvatusta vastaan ja 57 kasvatuksen puolesta. Kolme äänesti tyhjää.

Mikkelistä tuleva Kaisa Kujala esitti kysymyksen pikamuodin yleisyydestä, saatavuudesta ja ympäristöhaitoista. Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen totesi, että Suomen on rajattava pikamuodin käyttöä EU tasolla. Lisäksi tällä hetkellä pohditaan, pystytäänkö ongelmiin puuttumaan asettamalla sääntöjä. Puhemies Halla-aho määräsi äänestyksen EU-rajoituksista, jossa nuorista 182 äänesti EU-rajoitusten puolesta ja 15 vastaan. Kaksi äänesti tyhjää.

Nuorten parlamentti äänestää videolla pikamuodin EU-rajoituksista. (Video: Olli Malankin)

Aino Näppinen, Eino Koskenranta

Nuorten Ääni -toimitus

Nuorten Ääni -toimitus on osa Helsingin kaupungin nuorisotoimintaa. Toimituksessa 13–19-vuotiaat nuoret pääsevät tekemään lehti- ja tv-juttuja Suomen suurimpiin medioihin, kuten Helsingin Sanomiin ja MTV:lle. Toimituksen tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluviin.

Nuorten mukaan politiikka voi olla luotaantyöntävää kovasanaisuutensa vuoksi, mutta poliitikoista kovakin retoriikka kuuluu asiaan – “enemmän teatraalista kuin todellista”

Nuorten parlamentin Poliitikko nonstop -tilaisuudessa kansanedustajat vastaavat toimittajaoppilaiden kysymyksiin.

Toimittajaoppilas kysyy videolla öljylämmityksen kaavaillun lakkauttamisen vaikutuksista isoäitinsä elämään, Antti Kurvinen (kesk.) vastaa. (Video: Olli Malankin)

Eräs toimittajaoppilas kertoo olevansa politiikasta kiinnostunut nuori, mutta politiikan kovasanaisuus ja vastakkainasettelu on hankaloittanut hänen osallisuuttaan politiikkaan.

Pinja Perholehdon (sdp.) mukaan nuoret tutkitusti kokevat, että politiikka on luotaantyöntävää ja ajatus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun voi ahdistaa, koska pelätään, miten muut reagoivat omaan mielipiteeseensä.

Toisille hyvin kova retoriikka ei tunnu missään, toiset reagoivat herkemmin. Kyse on sananvapauskysymyksestä. Jokaisen pitäisi pystyä osallistumaan demokratiaan. 

“Sillä esimerkillä, mitä kansanedustajina näytämme, on merkitystä”, Perholehto sanoo.

Keskustan Antti Kurvinen pitää myyttinä sitä, että politiikka olisi koventunut. Hän muistuttaa, miten 1990-luvulla mediassa naurettiin presidentti Martti Ahtisaaren ulkonäölle. Hänestä politiikkaan kuuluu kova retoriikka, mutta ei esimerkiksi toisen ulkonäön tai uskonnon pilkkaaminen.

Kovasanaisuudestaan tunnettu Harry Harkimo (liik.) kertoo, että usein ihmetellään sitä, miten hän pysyy väleissä poliitikkojen kanssa kritisoituaan heidän toimintatapojaan.

“Seuraavalla kerralla kun nähdään, jutellaan siitä asiasta – ollaan ystäviä.”

Hänen mukaansa politiikan kovasanaisuus on enemmän teatraalista kuin todellista.

Kokoomuksen konkarikansanedustaja Ben Zyskowicz sanoo, että poliitikkojen tulisi katsoa peiliin esimerkiksi some-kirjoittelun tiimoilta. Hänestä kuitenkin se, mikä näyttäytyy aggressiivisuudelta, ei yleensä ole aggressiivisuutta vaan osa poliitikon roolia.

“Rooliimme kuuluu tuoda terävästi esiin oma ja puolueemme näkemys ja haastaa kilpailijoiden näkemykset.”

Hän muistuttaa, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei vaadi aggressiivisuutta ja kovuutta, vaan keskustelemalla voi vaikuttaa.

Olli Malankin

Nuorten Ääni -toimitus

Nuorten Ääni -toimitus on osa Helsingin kaupungin nuorisotoimintaa. Toimituksessa 13–19-vuotiaat nuoret pääsevät tekemään lehti- ja tv-juttuja Suomen suurimpiin medioihin, kuten Helsingin Sanomiin ja MTV:lle. Toimituksen tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluviin.

 Nuorten parlamentti 25.3.2022 

Nuorten parlamentti on tapahtuma, jossa nuoret esittävät kysymyksiä kansanedustajille sekä ministereille. Normaalioloissa Nuorten parlamentti olisi järjestetty eduskuntatalolla, mutta edelleen jatkuvasta epidemiatilanteesta johtuen, päivä järjestettiin etänä.  

 

Peltolan koulusta oppilasedustajana toimi oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Inka Hietanen. Hietanen on ollut aiemminkin eduskunnan kanssa tekemisissä ja on kiinnostunut politiikasta. Tulevaisuudessa hän haluaa erityisesti edistää maailmamme ihmisoikeuksia ja eläinten & luonnon asemaa, oman eläinfarminsa johtamisen sivussa. Tällä kertaa hän osallistui EU-asioista päättävään Suureen valiokuntaan. Suuressa valiokunnassa keskusteltiin EU:n tulevaisuudesta. 

 

Parlamenttipäivä lähti käyntiin 8.45 aamulla, kun lukittauduimme kemian luokkaan kuuntelemaan Matti Vanhasen aamunavausta. Vanhanen puhui selkeästi ja juhlavasti avaten vuoden 2022 Nuorten parlamentti -päivän.  Ensimmäisenä oli nuorten journalistien tapahtuma ja Ylen studiolta annettiin niksejä ja vinkkejä, miten selvitä journalismin julmassa maailmassa.  

 

Suureen valiokuntaan osallistui  koulumme tuleva poliitikko Hietanen, jossa hän esitti tärkeän kansalaisten oikeuksiin liittyvän kysymyksen. Hietanen kysyi: kuinka vahva velvoite Euroopan unionin päätöksentekijöille on ottaa nämä tulevaisuuskonferenssissa esille tulleet kansalaisten ideat ja mielipiteet huomioon päätöksenteossa? Tulevaisuuskonferenssi  on siis konferenssi, jossa keskustellaan kaikkien Euroopan unionin jäsenmaiden ajatuksista ja ideoista. Ohjelmajohtaja Juha Jokela EU:sta vastasi: “Vaikka Euroopan unionin jäsenmaat ovat velvoitettuja kuuntelemaan kansaansa, erityisesti EU:n toimielimet (eli EU:n komissio, parlamentti ja neuvosto) ovat velvoitettuja ottamaan kansalaisten mielipiteet  huomioon.” Näin saamme laajemman alueen kansalaisten mielipiteet huomioon ja ääniä on myös enemmän, jolloin saadaan kattavampi tulos.  

 

Lehdistötilaisuus alkoi 10.00. Siellä toimittajaoppilaat saivat vapaan puheenvuoron, eli saivat kysyä mitä vain mieleen pälkähti. Tilaisuudessa oli vastaamassa kansanedustajat: Jouni Ovaska (keskustasta), Sari Essayah (kristillisdemokraateista), Kaisa Juuso (perussuomalaisista) ja Matti Semi (vasemmistoliitosta). Kysymyksiä oli niin Natosta, kuin edustajien henkilökohtaisista kokemuksista poliitikkona. Yritimme itsekin pysyä mukana kaikkien koulujen viisaiden kysymysten perässä, vaikka itsellemme ei juuri silloin tullut mitään mieleen. Koulumme toinen parlamentin toimittaja ja varaedustaja Ohtonen kommentoi vielä että jos jotain opimme niin sen että Semi on kansanedustaja.  

 

Varsinainen tilaisuus, eli täysistunto alkoi 12.00. Myös useammat luokat koulustamme katsoivat tätä samaa striimiä, ja odottivat intensiivisesti milloin oma edustajamme ilmestyy ruutuun. Striimissä oli eduskuntatalon istuntosali koko komeudessaan. Siellä puhemies istui korokkeellaan ja ministerit puhemiehen oikealla puolella vastaamassa koululaisia polttaviin kysymyksiin. Tätä tapahtumaa venytettiin tunnista jopa 15 minuuttia yli, jotta kaikki kysymykset saatiin käytyä läpi.  

 

“Kokonaisuudessaan päivä oli katsetta avartava, mutta etäyhteyksillä ei saanut ihan samaa elämystä”, kommentoi Inka Hietanen. 

 
 

Kirjoittaja ja haastattelija: Elli Lehmonen, Peltolan koulu, Vantaa  

Starring: Inka Hietanen, Peltolan koulu, Vantaa 

Sivustakommentoija: Laila Ohtonen, Peltolan koulu, Vantaa 

Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta