maanantai 23. maaliskuuta 2026

Pääkirjoitus: Ministerien vastaukset jättivät toivomisen varaa Nuorten parlamentin täysistunossa

 Viime viikon perjantaina 20.3. järjestetyn Nuorten Parlamentti -tilaisuuden täysistunto mukaili rakenteeltaan eduskunnan kyselytuntia, lukuunottamatta äänestysosuutta, joka ei kyselytuntiin sisälly. Nuorten parlamenttiin osallistui oppilasedustajia kouluista ympäri Suomen.

Täysistunnon aikana nuoret saivat esittää ennalta miettimiään kysymyksiä. Ministerit vastasivat nuorten kysymyksiin kierrellen. Täysistuntoa seuratessa heräsi kysymys siitä, ottavatko ministerit nuoria tosissaan. Nuoret eivät saaneet kysymyksiinsä selkeitä vastauksia, ja ministerit eksyivät monesti puhumaan ohi aiheen. 


Tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin vastattiin lähes aina selostuksella siitä, mitä menneisyydessä on tehty kyseessä olevien asioiden eteen. Osa ministereistä käytti vastauksissaan erittäin pelkistettyä kieltä, ja esimerkiksi konflikteihin viitattiin ilmauksella “vähän sellaisia väkivaltaisia tilanteita”. Aivan kuin nuoret, jotka kuitenkin ovat tehneet runsaasti töitä ennen Nuorten parlamenttia, eivät olisi kartalla istunnossa käytettävästä termistöstä.


Ruotsinkielisiä kysymyksiä täysistunnon ohjelmassa oli ennalta valittuna kaksi, mutta toinen niistä jätettiin välistä. Tätä toimenpidettä ei perusteltu istunnon aikana lainkaan. Ruotsinkielisiä kouluja tilaisuuteen osallistui kymmenen.


Nuorten parlamentin täysistunnossa oppilasedustajat pääsivät äänestämään kolmesta eri aiheesta: asevelvollisuuden laajentamisesta koskemaan kaikkia sukupuolia, erikoisluokkien säilyttämisestä sekä 17-vuotiaiden yöaikaisen ajamisen kieltämisestä. 


Erikoisluokkien, kuten musiikki- tai  kuvataidepainotteisten luokkien säilyttämisestä Nuorten Parlamentti oli yksimielisin. Ehdotusta vastustavia ääniä tuli vain kolme kappaletta, tyhjiä kaksi. Loput 194 oppilasedustajaa äänestivät erikoisluokkien säilyttämisen puolesta. 


Eniten hajaannusta aiheutti 17-vuotiaiden yöaikaisen ajamisen kieltoehdotus. Ehdotuksen taustalla on ajatus siitä, että poikkeusluvalla ajavien 17-vuotiaiden aiheuttamat onnettomuudet tapahtuvat enimmäkseen yöaikaan. Nuorten parlamentti äänesti kieltoa vastaan äänin 100-89.


Ehdotus kaikkia sukupuolia koskevasta asevelvollisuudesta ei mennyt Nuorten parlamentin äänestyksessä läpi. 123 oppilasedustajaa äänesti sitä vastaan, sen puolesta äänesti 70, ja tyhjiä ääniä oli kuusi.


Täysistunnosta tuli vaikutelma, että se oli vain lavastettu leikki, jossa nuorille annettiin näennäinen tärkeyden tunne. Sitä vaivaa, joka kysymysten eteen oli nähty, ei arvostettu edes sen vertaa, että niihin olisi vastattu kunnolla.


Tästä huolimatta Nuorten parlamentti oli varmasti kokonaisuutena kaikille osallistujille ikimuistoinen.


Elsa Mattsson, Nuorten Ääni -toimituksen päätoimittaja Nuorten parlamentissa



perjantai 20. maaliskuuta 2026

Nuoret halusivat täysistunnosta konkreettisempia vastauksia

Täysistunto on tunnin kestävä tilaisuus, joka järjestetään jokaisessa Nuorten parlamentissa. Täysistunnossa esitetään valmiiksi varmistetut kysymykset eri ministereille. Tilaisuudessa saatiin esitettyä monia kiinnostavia kysymyksiä esimerkiksi joukkoliikenteestä, ilmastonmuutoksesta, mielenterveydestä ja leikkauksista. Käynnissä oli myös suora lähetys MTV:llä ja YLE:llä.


 “Nuorten kanssa oli mukavaa jutella. Nuorten näkökulmaa ei saa jatkuvasti arjessa. Nämä ovat sillä tavalla kiinnostavia tapahtumia ja nuoret osaavat käyttäytyä. Ja kansanedustajat eivät välttämättä aina [osaa käyttäytyä], nuoret kunnioittavat toisten puheenvuoroja, eivät möykkää silloin kun kysyy ja noudattavat käytäntöjä”, sanoo puhemies Jussi Halla-Aho Nuorten parlamentissa. 


Kun toimitus haastatteli oppilaita istunnon jälkeen, kuultiin useita erilaisia mielipiteitä. Useimmiten nuoret kommentoivat, että he haluaisivat saada laajempia vastauksia ja kuulla asioista enemmän. Nuoret toivoivat, että olisi enemmän itse vastausta tyhjän puhumisen sijaan.


Lehdistötilaisuus oli menestys – nuoret käyttäytyivät mainiosti

Nuorten parlamentin ohjelmassa oli päivän alussa toimittajaoppilaiden lehdistötilaisuus, jossa nuoret pääsivät esittämään vapaasti heitä askarruttavia kysymyksiä. Myös Nuorten Ääni -toimituksen edustaja pääsi esittämään kysymyksen. Paikalla oli Kokoomuksen kansanedustaja Susanne Päivärinta, Keskustan Olga Oinas-Panuma, Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen Otto Andersson sekä Liike Nyt:in Harry Harkimo. Lehdistötilaisuus kesti puolitoista tuntia. Tilaisuudessa kysyttiin monia kiinnostavia kysymyksiä, jotka keskittyivät muun muassa työttömyyden ongelmiin sekä Suomen talouden huonoon tilaan. 


“Paneeli oli minusta mukava, nuorilla oli tosi skarppeja ja myös yllättäviä kysymyksiä ja oli kiva vastailla niihin. Saimme myös mielipide-eroja kollegoiden kanssa,” totesi Oinas-Panuma tilaisuudesta.


Kuulimme myös nuorten mielipiteitä. “Mielestäni pitäisi olla enemmän aikaa kysymyksille. Oli kiva kuulla mielipiteitä, ainut miinus oli se, että kysymykset pyöri samoissa teemoissa, kuten opiskelussa”, kertoo Vilja Kainulainen, 15. Muutkin nuoret osallistujat olivat samaa mieltä Kainulaisen kanssa.


Nuoria kehuttiin hyvästä käytöksestään. Vaikka lehdistötilaisuuden haastateltavilla oli joskus pieniä kiistoja, loppujen lopuksi he pystyivät antamaan toisilleen ylävitoset. Kaikki lähtivät tilaisuudesta positiivisella tuulella.




Nuorten Ääni -toimitus raportoi Nuorten parlamentti -tapahtumasta

Nuorten parlamentti järjestetään Eduskuntatalossa 20.3.2026. Nuorten Ääni -toimitus raportoi päivän tapahtumista tänne Opinkirjon Nuorten parlamentti -blogiin, eduskunnan verkkosivulle sekä toimituksen omalle Instagram-tilille

Päivä lähti käyntiin aamiaisella, jonka jälkeen oppilaat siirtyivät valiokuntiin sekä toimittajaoppilaiden lehdistötilaisuuteen. Seuraavaksi vuorossa on klo 12.00 alkava Nuorten parlamentin täysistunto, joka striimataan eduskunnan verkkolähetyspalveluun.


perjantai 12. huhtikuuta 2024

Nuorten parlamentti kieltäisi sähkötupakoinnin Suomessa

Nuoret esittivät eduskunnassa kysymyksiä hallitukselle susista ja vapeista Suomen huoltovarmuuteen. Kysymyksissä painottuivat erityisesti koulutus, Suomen turvallisuus ja talous.

Oppilasedustajia äänestämässä. (Kuva: Hanna Hiltunen)


Jos peruskoulun päättävät oppilaat saisivat päättää, sähkötupakointi kiellettäisiin Suomessa. Kiellon puolesta äänesti Nuorten parlamentti eduskunnassa äänin 169–28. Tyhjiä vastauksia oli 2.

 

Keskustelun aloitti Kalle Jeffery Hatanpään koulusta.

 

—   Kouluissa nuorten sähkötupakan eli niin sanotun vapen käyttö ja tupakointivälineiden kauppa aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Voisiko sähkötupakan kaupan kieltää lailla, Jeffery kysyi.

 

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) vastasi kertomalla hallituksen olevan tietoinen sähkötupakoiden leviämisestä kouluissa.

 

—   Hallitus tuo ensi viikolla valtioneuvoston yleisistuntoon esityksen, joka kieltää vapen eli nikotiinittomien sähkötupakoiden hallussapidon alle 18-vuotialita. Tämä antaa kouluille työkaluja takavarikoida ja puuttua tähän kouluissa kiertävään ongelmaan, Grahn-Laasonen jatkoi.

 

Nuoret esittivät hallituksen ministereille heitä askarruttavia, tiukkoja kysymyksiä

 

Sähkötupakoinnin lisäksi parlamentissa keskusteltiin muun muassa heikoista oppimistuloksista, Venäjän uhasta ja Suomen kasvavasta velasta. Paikalle pääsi myös pääministeri Petteri Orpo (kok.), jolta kysyttiin, mikä on Suomen suurin huolenaihe.

 

—   Meillä on isoja globaaleja huolia, kuten ilmastonmuutos tai sodat. Silti suurin huoli on velkaantuminen, Orpo vastasi.

 

Nuorten parlamentin tavoitteena on muun muassa tukea nuorten osallistumista ja edistää heidän kiinnostustansa yhteiskunnalliseen toimintaan. Edellisen kerran se pidettiin 2018. Tauko johtui koronasta. Tapahtumaan osallistui tänä vuonna 350 nuorta ympäri Suomea. Nuorten parlamentti järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1998.



Henni Rantamäki
Nuorten Ääni -toimitus

Nuorten Ääni -toimitus on osa Helsingin kaupungin nuorisotoimintaa. Toimituksessa 13–19-vuotiaat nuoret pääsevät tekemään lehti- ja tv-juttuja Suomen suurimpiin medioihin, kuten Helsingin Sanomiin ja MTV:lle. Toimituksen tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluviin. 

Nuorten Ääni -toimitus raportoi Nuorten parlamentti -tapahtumasta monipuolisesti

Nuorten parlamentti -tapahtuma järjestettiin eduskuntatalolla perjantaina 12.4. Paikalle saapui arviolta 330 nuorta ja 150 opettajaa.

Ministerit kuuntelevat oppilasedustajien kysymyksiä täysistunnossa (Kuva: Havu Kupila)

Päivän alussa julkaistiin toimituksen kirjoittama ennakkotiedote (toimittajat: Edit Hustad, Malin Lehtonen). Päivän aikana julkaistiin lisäksi 6 juttua Opinkirjon Nuorten parlamentti -blogiin, 2 juttua eduskunnan verkkosivuille ja lisäksi juttuja eduskunnan ja Nuorten Ääni -toimituksen Instagramiin. Helsingin Sanomissa julkaistiin toimituksen haastattelu Petteri Orposta (Anni Vehkaoja, Henni Palsala). 


Opinkirjon blogiin julkaistut jutut:


Toimituslaisia uutispuuhissa. (Kuva: Havu Kupila)

Eduskunnan verkkosivuille julkaistut jutut:

  • Tulevaisuusvaliokuntaraportti (Impi Vahvelainen, Ronja Haaja)

  • Oppilasedustajien valmistautuminen (Edit Hustad, Eino Koskenranta, Aino Näppinen)

Lisäksi verkkosivuille julkaistaan koulujen ilmapiiriä koskeva juttu maanantaina.


Löydät toimituksen tapahtuman somesisältöä Instagramista @nuortenaani, kohokohdan “NP 2024” alta. 


Päivän lopuksi julkaistiin jälkitiedote (Edit Hustad) eduskunnan verkkosivuille.






Malin Lehtonen, uutispäällikkö

Nuorten Ääni -toimitus


Nuorten Ääni -toimitus on osa Helsingin kaupungin nuorisotoimintaa. Toimituksessa 13–19-vuotiaat nuoret pääsevät tekemään lehti- ja tv-juttuja Suomen suurimpiin medioihin, kuten Helsingin Sanomiin ja MTV:lle. Toimituksen tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluviin.


Mitä Nuorten Parlamentin täysistunnon harjoituksissa tapahtuu?

Nuorten parlamentin täysistunnon harjoitus alkaa, kun puhemiehen paikalla istuva istuntoasiainneuvos Antti Linna esittelee itsensä ja paikalla olevat muut virkamiehet, kuten notaarin ja sihteerin. Tämän jälkeen hän alkaa esitellä yleisiä käytäntöjä. 


Yksi puheenvuoro kestää minuutin ajan ja sen saa, kun puhemies sen antaa. Omalla puheenvuorolla kysymys esitetään seisten. Tällöin muita kuuluu teititellä ja kutsua sukunimellä sekä nimikkeellä. Mikrofonin saa päälle painamalla nappia näytöllä, ja sitä pitää painaa muutaman sekunnin ajan. Oppilasedustajille on jaettu päiväjärjestys ja paperi, jossa on heidän itse kirjoittamat kysymykset. Nämä paperit jäävät oppilaille muistoksi ainutlaatuisesta päivästä.

Istuntoasiainneuvos Antti Linna esittelee täysistunnon käytänteitä. (Kuva: Hanna Hiltunen)

Oppilasedustajat istuvat kansanedustajien paikoilla. (Kuva: Hanna Hiltunen)

Selostusten jälkeen oppilasedustajat harjoittelevat nimenhuudon, äänestämisen ja puheenvuoron. Nimenhuudossa pitää painaa nappia pöydällä, jonka jälkeen näytöllä syttyvät valot paikallaolijoiden kohdalla. Linna valitsee harjoituksissa muutaman oppilaan testaamaan mikrofonia. 


Viimeisenä Linna ohjeistaa äänestyksen. Äänestäessä painetaan nappia, jonka vieressä lukee joko jaa, ei tai tyhjä, tietysti omasta mielipiteestä riippuen. Äänestystä harjoitellessa kysytään edustajien kesätyöpaikoista. Näytöltä näkyy, että oppilasedustajista sadallakahdellakymmenellä on tiedossa kesätyöpaikka. 


Aino Näppinen, Edit Hustad, Eino Koskenranta

Nuorten Ääni -toimitus


Nuorten Ääni -toimitus on osa Helsingin kaupungin nuorisotoimintaa. Toimituksessa 13–19-vuotiaat nuoret pääsevät tekemään lehti- ja tv-juttuja Suomen suurimpiin medioihin, kuten Helsingin Sanomiin ja MTV:lle. Toimituksen tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluviin.

Kansanedustaja Olga Oinas-Panuma kertoi nuorten vaikuttamismahdollisuuksista Nuorten parlamentin Opettajien tilaisuudessa

Eduskunta järjesti Nuorten parlamenttiin osallistuneiden oppilaiden opettajille tilaisuuden, jossa keskustan kansanedustaja Olga Oinas-Panuma piti puheenvuoron nuorten vaikuttamismahdollisuuksista. 


Oinas-Panuman mukaan perheellä on iso rooli lasten aktivoitumisen kannalta. Hänen oma perheensä antoi Oinas-Panuman vapaasti kokeilla uusia asioita halutessaan. Oinas-Panuma lähti lastenvaltuustoon toimintaan 10-vuotiaana, toimi oppilaskunnan hallituksessa ja pääsi Pudasjärven nuorisovaltuustoon yläasteikäisenä. Kouluissa pitäisi Oinas-Panuman mukaan keskustella enemmän päivänpoliittisista aiheista. 


Kun Oinas-Panuma oli mukana Keskustanuorissa tekemässä aloitetta maksuttomasta toisesta asteesta, hän sai kokemuksen siitä, että asioihin voi oikeasti vaikuttaa. Aloite otettiin myöhemmin mukaan Marinin hallitusohjelmaan.


Oinas-Panuman mukaan on huolestuttavaa, että nuorten vaikuttamispaikoilla suuri osa on hyvätuloisista taustoista. Kansanedustajan mukaan huonommin tienaavista taustoista tulevat eivät välttämättä tiedä, kuinka ympäröivään yhteiskuntaan voi vaikuttaa. 


Kansanedustaja siis toivoisi, että useampi matalan koulutustason omaava ihminen osallistuisi vaikuttamiseen. Hän kertoo suorastaan hihkuvansa aina, kun Keskustanuoriin liittyy vain ammattikoulututkinnon suorittanut henkilö. 


Väinö Rajamaa

Nuorten Ääni -toimitus


Nuorten Ääni -toimitus on osa Helsingin kaupungin nuorisotoimintaa. Toimituksessa 13–19-vuotiaat nuoret pääsevät tekemään lehti- ja tv-juttuja Suomen suurimpiin medioihin, kuten Helsingin Sanomiin ja MTV:lle. Toimituksen tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluviin.


Nuorten parlamentin sivistysvaliokunnassa keskusteltiin PISA-tuloksista ja tekoälyn väärinkäytöstä

Nuorten parlamentissa pidettiin sivistysvaliokunnan kokous. Eri puolilta Suomea saapuneet oppilasedustajat tulivat keskustelemaan huolistaan peruskouluun liittyen. Puheenjohtajana toimi Tuula Haatainen (sdp.). Paikalla olivat myös kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie sekä koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimuskeskuksen REALin johtaja ja professori Mari-Pauliina Vainikainen. 


Valiokunnan kokouksen aloitti Mari-Pauliina Vainikaisen esitys: Tutkittua tietoa perusopetuksen oppilaiden oppimistuloksista ja koulun merkityksestä oppimisen edistäjänä. Esityksen aiheita olivat mm. PISA-tutkimustulosten merkittävä lasku vuoden 2006 jälkeen ja oppilaiden koulunkäyntiä kohtaan haitallisten asenteiden lisääntyminen. Esityksessä kerrottiin myös kotimaisten koulujen välisistä eroista. 


Esityksen jälkeen oppilasedustajat saivat mahdollisuuden ottaa kantaa aiheeseen liittyen. Monet nuorista nostivat ongelmiksi mm. kiusaamisen ja rasistisen puheen vähemmistöjä kohtaan, puhelimen käytön lisääntymisen, tekoälyn väärinkäytön koulutöissä, tukitoimien rajallisuuden ja puutteen kouluissa sekä oppimateriaalien muuttumisen digitaaliseksi. 



Liia Hokkanen

Nuorten Ääni -toimitus


Nuorten Ääni -toimitus on osa Helsingin kaupungin nuorisotoimintaa. Toimituksessa 13–19-vuotiaat nuoret pääsevät tekemään lehti- ja tv-juttuja Suomen suurimpiin medioihin, kuten Helsingin Sanomiin ja MTV:lle. Toimituksen tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluviin.


Näin Nuorten parlamentti äänesti täysistunnossa

Nuorten parlamentti äänesti oppilaiden itseohjautuvuudesta. (Kuva: Havu Kupila)


Nuorten parlamentin täysistunnossa oppilasedustajat saivat kysyä ministereiltä kysymyksiä. Edustajat pääsivät myös äänestämään muutamasta asiasta ja kaikki olivat paikalla. 


Sähkötupakasta kysyi oppilasedustaja Kalle Jeffery Tampereelta. Hän esitti huolta sähkötupakan helposta saatavuudesta ja sen luomista ongelmista kouluissa. Myös sen yleisistä terveysuhista keskusteltiin. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen vastasi kysymykseen. 


Puhemies Halla-aho määräsi Nuorten parlamentin äänestämään sähkötupakan laillisuudesta alle 18-vuotiailta. Parlamentin mielestä sähkötupakan nykyistä lainsäädäntöä ei pitäisi säilyttää ja parlamentti päättikin kieltää sähkötupakoinnin äänin 28-169. Kaksi edustajista äänesti tyhjää. 


Edustaja Silvia Marjanen Lahdesta esitti kysymyksen liittyen itseohjautuvaan opiskeluun, johon on keskitytty opetussuunnitelmassa. Oppilaan itseohjautuminen tarkoittaa sitä, että oppilas itse ohjaa omaa opiskeluaan ilman ulkopuolista tukea. Opetusministeri Anna-Maja Henriksson vastasi ja parlamentti päätyi myös äänestämään aiheesta. Oppilaat ovat tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen eli itseohjautumisen määrää ei tarvitse kasvattaa. 139 edustajaa äänesti määrän kasvatusta vastaan ja 57 kasvatuksen puolesta. Kolme äänesti tyhjää.


Mikkelistä tuleva Kaisa Kujala esitti kysymyksen pikamuodin yleisyydestä, saatavuudesta ja ympäristöhaitoista. Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen totesi, että Suomen on rajattava pikamuodin käyttöä EU tasolla. Lisäksi tällä hetkellä pohditaan, pystytäänkö ongelmiin puuttumaan asettamalla sääntöjä. Puhemies Halla-aho määräsi äänestyksen EU-rajoituksista, jossa nuorista 182 äänesti EU-rajoitusten puolesta ja 15 vastaan. Kaksi äänesti tyhjää.


Nuorten parlamentti äänestää videolla pikamuodin EU-rajoituksista. (Video: Olli Malankin)



Aino Näppinen, Eino Koskenranta

Nuorten Ääni -toimitus


Nuorten Ääni -toimitus on osa Helsingin kaupungin nuorisotoimintaa. Toimituksessa 13–19-vuotiaat nuoret pääsevät tekemään lehti- ja tv-juttuja Suomen suurimpiin medioihin, kuten Helsingin Sanomiin ja MTV:lle. Toimituksen tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluviin.



Nuorten mukaan politiikka voi olla luotaantyöntävää kovasanaisuutensa vuoksi, mutta poliitikoista kovakin retoriikka kuuluu asiaan – “enemmän teatraalista kuin todellista”

Nuorten parlamentin Poliitikko nonstop -tilaisuudessa kansanedustajat vastaavat toimittajaoppilaiden kysymyksiin.

Toimittajaoppilas kysyy videolla öljylämmityksen kaavaillun lakkauttamisen vaikutuksista isoäitinsä elämään, Antti Kurvinen (kesk.) vastaa. (Video: Olli Malankin)



Eräs toimittajaoppilas kertoo olevansa politiikasta kiinnostunut nuori, mutta politiikan kovasanaisuus ja vastakkainasettelu on hankaloittanut hänen osallisuuttaan politiikkaan.


Pinja Perholehdon (sdp.) mukaan nuoret tutkitusti kokevat, että politiikka on luotaantyöntävää ja ajatus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun voi ahdistaa, koska pelätään, miten muut reagoivat omaan mielipiteeseensä.


Toisille hyvin kova retoriikka ei tunnu missään, toiset reagoivat herkemmin. Kyse on sananvapauskysymyksestä. Jokaisen pitäisi pystyä osallistumaan demokratiaan. 


“Sillä esimerkillä, mitä kansanedustajina näytämme, on merkitystä”, Perholehto sanoo.


Keskustan Antti Kurvinen pitää myyttinä sitä, että politiikka olisi koventunut. Hän muistuttaa, miten 1990-luvulla mediassa naurettiin presidentti Martti Ahtisaaren ulkonäölle. Hänestä politiikkaan kuuluu kova retoriikka, mutta ei esimerkiksi toisen ulkonäön tai uskonnon pilkkaaminen.


Kovasanaisuudestaan tunnettu Harry Harkimo (liik.) kertoo, että usein ihmetellään sitä, miten hän pysyy väleissä poliitikkojen kanssa kritisoituaan heidän toimintatapojaan.


“Seuraavalla kerralla kun nähdään, jutellaan siitä asiasta – ollaan ystäviä.”


Hänen mukaansa politiikan kovasanaisuus on enemmän teatraalista kuin todellista.


Kokoomuksen konkarikansanedustaja Ben Zyskowicz sanoo, että poliitikkojen tulisi katsoa peiliin esimerkiksi some-kirjoittelun tiimoilta. Hänestä kuitenkin se, mikä näyttäytyy aggressiivisuudelta, ei yleensä ole aggressiivisuutta vaan osa poliitikon roolia.


“Rooliimme kuuluu tuoda terävästi esiin oma ja puolueemme näkemys ja haastaa kilpailijoiden näkemykset.”


Hän muistuttaa, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei vaadi aggressiivisuutta ja kovuutta, vaan keskustelemalla voi vaikuttaa.



Olli Malankin

Nuorten Ääni -toimitus


Nuorten Ääni -toimitus on osa Helsingin kaupungin nuorisotoimintaa. Toimituksessa 13–19-vuotiaat nuoret pääsevät tekemään lehti- ja tv-juttuja Suomen suurimpiin medioihin, kuten Helsingin Sanomiin ja MTV:lle. Toimituksen tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluviin.


Pääkirjoitus: Ministerien vastaukset jättivät toivomisen varaa Nuorten parlamentin täysistunossa

  Viime viikon perjantaina 20.3. järjestetyn Nuorten Parlamentti -tilaisuuden täysistunto mukaili rakenteeltaan eduskunnan kyselytuntia, luk...