perjantai 24. marraskuuta 2017

Keskustelua ja vaikuttamista – vai avaruusolioita nuorten keskuudessa?

Anu Kantola kirjoittaa Helsingin Sanomissa (21.11.2017) kansalaiselle langetusta roolista olla alamainen vahvan johtajan kaitsema lauma.  Hän otsikoi kirjoituksensa raflaavasti ”Aktiivinen kansalainen on Suomen politiikassa kuin vieras ulkoavaruudesta”.  Olisiko aika muuttumassa ja yhteiskunta vaatimalla vaatisi kansalaisiaan olemaan aktiivisia käyttämään myös poliittisia oikeuksiaan muutoinkin kuin vain vaalien yhteydessä?
Opinkirjon Act now -peli materiaalina Opinkirjon VaikuttamisMix-pajassa Espoossa marraskuussa 2017. Kuva Karhuvirta


Marraskuussa raportoitiin uusimman ICCS-tutkimuksen tuloksista. Aineisto on koottu vuonna 2016 ja siihen osallistui 24 maata tai aluetta, joten aineistoa voi hyödyntää myös kansainvälisessä vertailussa.

Tutkimuksessa kartoitetaan myös rehtoreiden ja opettajien näkemyksiä. Yhteiskunnallisen kasvatuksen tavoitteista tärkeimpinä koulun johdon mielestä olivat kriittisen ja itsenäisen ajattelun edistäminen (79 %), ympäristöön kohdistuvan arvostuksen ja huolenpidon edistäminen (52 %) ja oppilaiden konfliktitilanteiden ratkaisukyvyn ja -taidon kehittäminen (50 %). Huomioitavaa on se, että rehtorit arvottivat vähiten valmiuksien antamista oppilaille tulevaa poliittista osallistumista varten (3 %) ja tehokkaiden rasismia vähentävien strategioiden kehittymisen tukemista (9 %).  Valinnat ovat mielenkiintoisia ajatellen sitä, että opetussuunnitelmateksteissä on pitkään ollut joko arvopohjassa tai itse opetuksen tavoitteissa demokraattisen ja aktiivisen kansalaisen kasvattamisen ihanne.  (Mehtäläinen ja muut 2017.) On harmillista, että koulun johto näkee oppilaiden tukemisen käyttämään poliittisia oikeuksiaan olevan kaukana koulun ytimestä.


Espoolaiset nuoret pohtivat vaikuttamisen kohteita Act now -pelin avulla. Kuva Kosonen.















Miellyttävä tutkimustulos on kuitenkin se, että vuodesta 2009 oli nuorten keskusteluaktiivisuus poliittisissa ja yhteiskunnallisissa asioissa on lisääntynyt enemmän kuin muissa maissa keskimäärin. Nuoret keskustelevat näistä asioista aiempaa enemmän sekä vanhempiensa että ystävien kanssa. (Mehtäläinen ja muut 2017.) Ystävien kanssa keskustelu voi edistää nuorille yhteisten yhteiskunnallisten teemojen löytymistä, joihin halutaan ottaa kantaa ja vaikuttaa.



Nuorten kokoamia asioita, joihin he haluaisivat vaikuttaa.Samalla pohdittiin keinoja vaikuttaa ja kuinka tehokkaita keinot voivat olla. Pajaideaa voi hyödyntää myös suullisten kysymysten muotoilussa. Kuva Karhuvirta.
Nuorten parlamentti on ollut yksi tapa löytää mielenkiintoisia yhteiskunnallisia aiheita, joihin tarttua, etsiä tietoa ja mahdollisesti myös pyrkiä vaikuttamaan. Jo kokemus siitä, että eduskuntatalo on täynnä nuoria, joilla on kiinnostusta yhteiskuntaa ja politiikkaa kohtaan, on omiaan hälventämään nuorten mielestä outouden tunnetta. Yksi vuoden 2016 istuntoon osallistuneista nuorista kertoikin, että juuri hän on ystäväpiirissä henkilö, joka tuo keskusteluun mukaan myös yhteiskunnallisia asioita. Luulen, että tämä on yksi avainasioista, kun mietitään Nuorten parlamentin merkitystä nuorten maailmassa.

Teksti: Tiina Karhuvirta 
Kuvat: Tiina Karhuvirta ja Matleena Kosonen


Lähteet:

Kantola, A. (2017). Aktiivinen kansalainen on Suomen politiikassa kuin vieras ulkoavaruudesta. Helsingin Sanomat 21.11.2107 [www-lähde https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005457341.html luettu 24.11.2017]


Mehtäläinen, J., Niilo-Rämä, M. ja Nissinen, V. (2017) Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet. Kansainvälisen ICCS 2016 -tutkimuksen päätulokset. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylä. [www-lähde https://ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2017/ICCS2016-D120 luettu 24.11.2017]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti