maanantai 18. maaliskuuta 2019

Nuoret haluavat vaikuttaa

Viime perjantaina (15.3.2019) nuoret aktivoituvat noin sadassa maassa lakkoilemaan ilmastotekojen puolesta. Sosiaalisessa mediassa useimmissakin ryhmissä aikuiset sanailivat lakon puolesta ja lakkoa vastaan. Toisaalta osa sanailijoista antoi täyden tukensa lakkoilijoille ja muistutti, että koulun yksi tehtävä on kasvattaa aktiivisia ja vaikuttamaan pyrkiviä kansalaisia. Myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet toteavat laaja-alaisena taitona tavoiteltavan taitoja ja valmiuksia, jotka mahdollistavat yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan toimintatapojen ja -rakenteiden arvioinnin ja muuttamisen kestävää tulevaisuutta rakentaviksi (POPS 2014). Toisaalta taas ryhmissä pohdittiin, voiko tämä lakko olla osa koulun toimintaa, osa opetusta, mitä tapahtuu kokeille tai entäpä jos joku onkin pois koulusta lakkoon vedoten eikä osallistukaan mielenilmaukseen. 





Mobilisoituminen vaatimaan päättäjiltä riittäviä ilmastonmuutosta ehkäiseviä päätöksiä kuvastaa sitä, että kansalaiset voivat halutessaan aktivoitua merkityksellisiksi koettujen asioiden puolesta, vaikka samalla on nähtävissä merkkejä poliittisesta passiivisuudesta. Vaaliosallistuminen onkin ollut laskussa kaikissa länsimaisissa demokratioissa ja erityisesti nuorten ikäluokka on jättänyt tämän vaikuttamiskeinon käyttämättä. Tosin viime vuosina tutkijat ovat havahtuneet siihen, että nuorten poliittinen osallistuminen näyttäytyy erilaiselta. Se voi olla vaikuttamista globaalilla tasolla, äänekästä ja perinteistä poikkeavaa. (Harrinvirta 2019, 123) 

Toisaalta Nuorisobarometreissä on jatkuvasti havaittu, että suomalaisten nuorten mielestä erityisesti äänestäminen on koettu tehokkaimmaksi vaikuttamismuodoksi. Myös nuorten ilmoittama halukkuus äänestää on nousussa, joten voi olla hyvinkin niin, että suomalaiset nuoret yleisesti osallistuvat poliittiseen elämään ja vaikuttamiseen monipuolisesti hyödyntäen monipuolisesti eri kanavia vaikuttaa (Harrinvirta 2019, 128). 

Mitä tällä kaikella on tekemistä Nuorten parlamentin kanssa? Näkisin, että Nuorten parlamentti -toiminta on tarjonnut yli kahden kymmenen vuoden aikana kouluille tavan tuoda politiikkaa osaksi yhteiskuntaopin opetusta. Toiminnan perustana ovat vapaaehtoiset koulun kerhot, joissa aiheesta kiinnostuneet nuoret voivat keskustella haluamistaan yhteiskunnallisista aiheista, harjoitella argumentointia ja ymmärtää, että yhteiskunnallista asioista voidaan olla useata eri mieltä ja aivan perustellustikin. 

Kokosimme Nuorten parlamentin 2016-2018 raporttiin arvioinnin osallistujien lukumäärästä, joka on osallistunut toimintaan tai ainakin kuullut osallistuneelta nuorelta, mitä Nuorten parlamentissa on tapahtunut. 

Nuorten parlamentti lukuina vuosina 1998-2018

Istuntoon osallistuneet

oppilasedustajat
2189
toimittajaoppilaat (noin)
1210
ohjaajat (osin samoja)
1210
koulukaverit, ystävät ja sukulaiset (noin 20 kontaktia)
67980
Yhteensä
72589
Kerholaistilaisuuksia järjestetty noin 14 kpl

oppilaita (arvio)
560
koulukaverit, ystävät ja sukulaiset (noin 20 kontaktia)
11200
Yhteensä
11760
Suullisia kysymyksiä noin 180 / istunto
1980



Vuosina 2014, 2016 ja 2018 järjestettyihin päiväjärjestykseen valikoituvien kysymysten äänestyksiin 
on osallistunut yhteensä noin  4250



Taulukkoon kootut luvut ovat arvioita, eikä arvioihin ole huomioitu kouluissa järjestettyjä kerhoja lainkaan, joka laajentaa toimintaan osallistuneiden lukumäärää. Toiminnan vaikutukset ovat luultavasti laajempia, koska opettajilla on mahdollisuus vaikuttaa kaikkiin koulunsa oppilaisiin. Tämän arviointi on vuorossa keväällä 2020 Nuorten parlamentin istunnossa.




Lähteet

Harrinvirta, M. (2019) Nuoret kansanvallan suunnannäyttäjinä. Onko Suomessa näkyvissä demokratiasta vieraantumista? Teoksessa Pekkarinen, E. ja Myllyniemi, S. (toim.) Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla. Nuorisobarometri 2018. ss 115-130.

Nuorten parlamentti -toiminnan raportti 2016-2018 (tulossa)

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus 2014.


Teksti

Tiina Karhuvirta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti