Nuorten näkökulmasta demokraattinen päätöksenteko, politiikka, yhteiskunnallinen keskustelu ja puolueet voivat olla etäisiä asioita. Ne eivät näy nuoren arkipäiväisessä elämässä. Luottamus politiikkaan horjuu länsimaissa (Tiilikainen 2018). Esimerkiksi presidentti Niinistö kiinnitti puheessaan YK:ssa huomion poliittisen päätöksenteon ja kansalaisten toiminnan vastavuoroisuuteen (HS 25.9.2018).
Pelastakaa lapset ry kokosi vuonna 2018 lasten ja nuorten näkemyksiä tulevaisuuden Suomesta. Mielenkiintoinen jännite syntyy, kun pohtii vastauksia, joiden mukaan nuoret kokevat mahdollisuutensa vaikuttaa päätöksentekoon nyt tai tulevaisuudessakaan olemattomiksi. Nähtäväksi jääkin, vaikuttavatko tällaiset näkemykset muutaman vuoden kuluttua nuorten aikuisten näkemyksiin demokraattisen järjestelmämme toimivuudesta.
Lapset korostivat erityisesti tunnetta siitä, että lasten näkemyksiä ei oteta riittävän vakavasti. Tunteeseen voi liittyä vastaajien huoli päättäjien liian lyhytnäköisistä päätöksistä, joiden tulevaisuuden vaikutukset voivat olla ennakoimattomia. Eräs vastaajista ilmaisi tämän nasevasti: ”Nuorten ääni ei kuulu nykyajan politiikassa tarpeeksi tehdäkseen minulle huolettoman olon.” (Pelastakaa lapset 2019).
Nuorten mielipiteet voivat olla joskus vankkojakin ja ehdottomia, eikä asioiden välisiä yhteyksiä aina ole kovinkaan selkeä havaita. Lisäksi on havaittu, että nuorten kokemus yhteiskunnallisten taitojen oppimisten on varsin hatara eivätkä he koe oppivansa yhteiskunnallisia taitoja sen paremmin koulussa kuin vapaa-ajallakaan (Myllyniemi ja Kiilakoski 2018).
Nuorten kiinnostus politiikkaan on kuitenkin noussut kahdessakymmenessä vuodessa (1996–2018) reilusta 40 prosentista yli 60 prosenttiin (Harrinvirta 2019). Nuoria siis kiinnostaa se, millaisia päätöksiä tehdään tai miten kansalaiset voivat vaikuttaa politiikan sisältöön ja päätöksiin.
Kiinnostavaa on, että nuoret kiinnittyvät yllättävän vahvasti perinteiseen vaalidemokratiaan, ja suomalaiset nuoret ovatkin varsin tyytyväisiä demokraattisen järjestelmän toimivuuteen. Nuoret myös arvioivat demokratiaa myös aikuisia myönteisemmin. (Harrinvirta 2019.)
Yksi keino lisätä nuorten äänen kuulumista politiikassa on Nuorten parlamentti -toiminta. Toiminta vastaa osaltaan myös presidentti Niinistön pohdiskeluun poliitikkojen ja kansalaisten toiminnan vastavuoroisuudesta. Nuorten parlamentissa yläkoululaiset tutustuvat politiikkaan ja keskustelevat yhteiskunnallisista aiheista yhdessä. Käsiteltävät teemat ovat sellaisia, mitkä nuoret kokevat merkityksellisinä.
Ensi keväänä eduskunnassa nuorilla on mahdollisuus esittää ministereille ja kansanedustajille juuri sellaisia kysymyksiä kuin he toivovat ja keskustella juuri heille merkityksellisistä asioista. Vaikuttamisen tunne on aito, kun nuoret pääsevät keskustelemaan vapaamuotoisestikin heille tärkeistä teemoista kansanedustajien kanssa.
Ilmoittautuminen toimintaan ja kevään istuntoon on käynnissä marraskuun 18. saakka. Mukaan mahtuu 150 ensimmäistä koulua.
Lähteet
Harrinvirta, M. (2019) Myytti nuorten poliittisesta passiivisuudesta.
Myllyniemi, S. ja Kiilakoski, T. (2019) Tilasto-osio. Teoksessa Pekkarinen, E. ja Myllyniemi S. (toim.) Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla. Nuorisobarometri 2018.
Pelastakaa Lapset (2019). Turvallinen, ympäristöystävällinen ja tasa-arvoinen – lasten näkemyksiä tulevaisuuden Suomesta. Lapsen ääni 2019: Tulevaisuuden Suomi.
Tiilikainen, T. (2018) Luottamus politiikkaan rakoilee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti