Lähiympäristön mielipidevaikuttajat löytyvät Nuorten parlamentista

Nuorten parlamentin ilmoittautuminen on parhaillaan käynnissä. Osa kouluista on jo aloittanut myös valmistautumisesta keväiseen istuntoon käynnistämällä  NuPa-kerhotoiminnan koulussaan. Nuorten parlamentti –kerhot tarjoavat nuorille ruohonjuuritasoista toimintaa, jossa voi harjaantua yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Kerhot ovat osa koulun kerhotoimintaa, jotka toteuttavat myös opetussuunnitelmaa.

Ajankohtaisista keskusteluaiheista ei ole pulaa. Pakolaiset, maahanmuutto, koulutusleikkaukset, työllisyys ovat vain osa aiheista, joista nuoret haluavat varmasti keskustella.  Nuorten parlamentin kerhotoiminta on hyvä kanava sekä keskusteluun että positiiviseen toimintaan yhteiskuntamme kehittämiseksi entistä paremmaksi.

Nuorten parlamentti  -toimintaan osallistuvien nuorten vaikutus lähipiiriinsä on merkittävä. Edellisen istunnon jälkeen kerätyn palautteen perusteella nuoret osallistujat keskustelivat kokemuksestaan ensi sijassa oman koulun oppilaiden kanssa, seuraavaksi eniten he keskustelivat perheenjäsentensä ja ystävien kanssa. Osallistujat olivat viestittäneet kokemuksestaan  kirjoittamalla sanomalehteen. Aktiivisuus sosiaalisessa mediassa oli samoin huomattava.. Yksittäisenä mainintana esiintyi myös ”puskaradio”.  On siis selvää, että nämä aktiivit nostavat asioita keskusteluun ja heillä on myös merkitystä luokkatovereidensa ja ystäväpiirinsä mielipidevaikuttajina.

Ilmoittaudu mukaan istuntoon lokakuun loppuun mennessä osoitteessa

http://www.opinkirjo.fi/fi/opettajat_ja_ohjaajat/osallisuuskasvatus/nuorten_parlamentti/ilmoittautuminen_np_2016

Teksti:

Tiina Karhuvirta, erityisasiantuntija, Kehittämiskeskus Opinkirjo

Jos eivät muut osallistu niin sitten minä - mietteitä nuorten vaikuttamisesta ja Nuorten parlamentista

Matkustin keväiseen Kiloon Espooseen keskustelemaan Aapo Grönroosin kanssa hänen kokemuksistaan Nuorten parlamentissa vuosi sitten keväällä. Ysiluokkalainen Aapo on yksi espoolaisista nuorisovaltuutetuista.

Nuorten parlamentin istuntoon  hän valmistautui miettimällä erilaisia kysymyksiä. Kysymyksiä tarvittiin sekä kyselytunnille että valiokuntaa varten. Myös pienet yksityiskohdat kuten pukeutuminen ja muukin etiketti vaativat valmistautumista, Aapo toteaa.

Vaikka valiokuntaan tutustuminen sujui puheenjohtajan ja valiokuntaneuvoksen opastamana hyvin, olisi kuitenkin ihan hyvä, jos ehtii edes vähän tutustumaan valiokunnan toimintaan jo ennakkoon, Aapo muistuttaa tulevia Nuorten parlamentin edustajaoppilaita. Valiokunnissakin on mahdollista kysellä päivänpolttavista teemoista.

Aapon mielestä ympäröivän yhteiskunnan tietoinen havainnointi oli tärkeää valmistautumisessa. Hän katseli ympärilleen miettien samalla,  mistä asioista voisi oikeasti tehdä kysymyksiä.  Valmistautumisen aikana hän jutteli paljon kavereitten kanssa. ”Se oli sellaista aktiivista toimintaa ja ympäristön tutkimista eikä mitään yksistään mietiskelyä”, Aapo muistelee. 

Aapon koulu oli yksi niistä, jotka saivat lähettää vain yhden edustajaoppilaan saliin osallistumaan istuntoon. Tämä ei kuitenkaan Aapoa haitannut, koska hän oli niin kiinnostunut asiasta, ettei tällainen pieni vastoinkäyminen haitannut mitään. Olihan mukana kuitenkin tuttu opettaja ja toimittajaoppilas samasta koulusta. 

Aapon koulussa ei ollut kerhoa, jossa tavata muita asiasta kiinnostuneita nuoria. Mutta tästä huolimatta Aapo ja toimittajaoppila kirjoittivat yhdessä  hyvän jutun koulun vuosikertomukseen. Aapo korostaa, että  kerhoon saisi  kerättyä kaikki  asiasta kiinnostuneet yhteen ja olisi myös mukavaa miettiä asioita yhdessä.

Aapon mielestä  istuntopäivä oli suuri ja valaiseva kokemus. Päivän aikana  oppi paljon ja moni eduskuntaan liittynyt asiaa selkeytyi. Aapo lisää vielä, että ”tuli sellainen fiilis että nyt  oikeasti kuunnellaan nuoria." Aapolle oli yllättävintä se, kuinka paljon on aktiivisesti toimivia nuoria ympäri Suomea. Havainto oli tietenkin mukava, koska nuorelle vahvistui kokemus siitä, että ei ole täysin yksin.  

Useat äänestykset paljastivay sen, että nuorilla erkanevia mielipiteitä. Tosin äänestyksiin oli valikoitunut sellaisia kysymyksiä, jotka eivät ehkä nuoren kannalta olleet kovin merkittäviä toteaa Aapo hieman empien ja jatkaa vielä mietiskelyä siitä, että äänestykset veivät aika paljon aikaa.

Jäimme vielä pohtimaan sitä, miten Aapo ylipäätään kiinnostui vaikuttamisesta ja yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Hänellä oli tunne siitä, että ympärillä ei ollut monia, jotka haluaisivat ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin.  Aaposta alkoi tuntumaan sitä, että ”ei halunnut että koko Suomi menisi ihan rappiolle. Että täytyisi jonkun ottaa vastuuta. Sitten mietin että jos ei kukaan muu niin sitten varmaan minä.”  Nuorten parlamentin kerhot kouluissa ovat hyvä matalankynnyksen paikkoja kokeilla siipiään kansalaisosallistumisessa.

Teksti: Tiina Karhuvirta, erityisasiantuntija Kehittämiskeskus Opinkirjo

Politiikkaa koko päivän ajan Jaakko Ilkan koulussa

Jaakko Ilkan koulussa 25.3. järjestettiin politiikkapäivä, jolloin oppilaat saivat harjoitella vaikuttamista. Politiikkapäivänä oppilaat haastettiin pukeutumaan poliitikoksi ja muutama tuttu poliitikko näkyikin käytävällä. Päivä alkoi politiikka-aiheisella päivänavauksella ja politiikkaan liittyvällä musiikilla. Päivän aikana oppilaat saivat osallistua jälkiruokaäänestykseen, jossa äänestettiin kuten oikeissakin vaaleissa: ilmoitettiin nimi, saatiin äänestyslappu, käytiin äänestämässä äänestyskopissa, leimautettiin äänestyslappu ja tiputettiin se omin käsin uurnaan. Yhteensä 161 oppilasta kävi äänestämässä mieleistänsä jälkiruokaa. Kaikista neljästä vaihtoehdosta suklaamousse nousi koulumme oppilaiden suosikiksi ja sitä tarjoillaan huhtikuussa jälkkärinä.

Jälkiruokaäänestyksen lisäksi ohjelmassa oli vaikuttamiskerhon suunnittelema Löydä oma puolueesi -testi, jossa oppilaat saivat testata, mikä puolue oli heidän mieleensä. Myös Happy Flappy Soini -pelistä parhaan tuloksen saanut palkittiin.

Myöhemmin päivällä yhdeksäsluokkalaisille ja lukiolaisille oli vaalipaneeli, johon vaikuttamiskerho ja Ilmajoen nuorisovaltuusto olivat kutsuneet ilmajokisia kansanedustajaehdokkaita vastailemaan oppilaiden laatimiin kysymyksiin. Vaalipaneelissa olivat mukana Seppo Pirttikoski, Matti Järviharju, Otto Mantere, Juha Mäenpää ja Jari Mäki. Kansanedustajaehdokkaiden vastaukset olivat mielenkiintoisia ja jokainen oppilas oli tarkasti kuulolla ja innolla mukana kyllä/ei -lappuäänestyksissä.

Torstaina nuorisovaltuusto järjesti nuorisovaalit, joissa saivat äänestää yhdeksäsluokkalaiset sekä alle 18-vuotiaat lukiolaiset. Nuorisovaaleissa annettiin 180 ääntä. Koulun äänikuninkaiksi nousivat Otto Mantere ja Juha Mäenpää. He olivat saaneet oman äänensä hyvin esille vaalipaneelissa.

Päivä oli mielenkiintoinen ja paneelista saatiin paljon kiitoksia. Kiitos kaikille mukana olleille oppilaille ja kansanedustajaehdokkaille!

Teksti: Jaakko Ilkan koulun vaikuttamiskerho

Nuoret poliitikkojen paikoilla

Eduskunnassa järjestettiin 28. maaliskuuta Nuorten parlamentin täysistunto, johon osallistui peräti 199 oppilasta koulujen parlamenttikerhoista ympäri Suomen. Tunnelma oli arvokas ja hieman jännittynyt, mutta tilaisuus sujui hyvin. Nuorten parlamentin täysistuntoja järjestetään joka toinen vuosi. 

Kouluista on mukaan pääsyt yksi tai kaksi oppilasedustajaa ja yksi toimittajaoppilas. Päivän alussa oppilasedustajat pääsivät tutustumaan etukäteen valittuun valiokuntaan, ja toimittajaoppilaat saivat esittää kysymyksiä nuorille kansanedustajille poliitikko nonstop -tilaisuudessa. Tilaisuus oli ikään kuin valmistautumista varsinaiseen täysistuntoon, kun kameroiden salamavalot välkkyivät ja kynät viuhuivat tiuhaan tahtiin.

Täysistunnon harjoitukset pidettiin heti saman tien. Harjoitusten jälkeen eduskunnan kahviossa oli mahdollisuus virvokkeiden nauttimiseen, jonka jälkeen täysistunto saatiin aloitettua kello 12.

Täysistunnossa oli paikalla 14 ministeriä. He vastailivat oppilasedustajien esittämiin kysymyksiin, jotka olivat paikoitellen hieman visaisiakin. Oppilasedustajat pääsivät myös äänestämään muun muassa siitä, pitäisikö mopojen nopeusrajoituksia muuttaa. Toimittajaoppilaat seurasivat istuntoa lehtereiltä, joilta oli myös mahdollisuus ottaa kuvia. Monet käyttivätkin tilaisuuden hyödykseen. 

Täysistunto kului nopeasti. Istunnon jälkeen nuoret pääsivät puhemiehen vastaanotolle valtiosaliin, jossa tarjolla oli maittava lounas. Paikalla oli myös muita poliitikkoja. Lounaan jälkeen varsinainen ohjelma eduskuntatalolla päättyi, ja oppilaat parlamenttikerhoista lähtivät kotia kohti tai jatkamaan omaa ohjelmaansa. 

Istuntoon valmistautuminen tapahtui aina meidän koulullamme maanantaisin parlamenttikerhon tapaamisissa, joissa kävimme läpi aikatauluja ja suunnittelimme kysymyksiä kansanedustajille. Parlamenttikerhossa käsiteltiin myös yhteiskunnallisia asioita, politiikkaa ja vaikuttamista. Olemme tutustuneet mm. järjestötoimintaan. Kerhosta oli hyötyä istuntopäivään valmistautumisessa, eivätkä päivän aikataulut ja ohjeistukset jääneet epäselviksi. Kerhosta on ollut toki muutakin hyötyä: politiikan ymmärtäminen helpottui, ja kahdeksasluokkalaiset jäsenet saivat syventyä jo hieman aikaisemmin yhdeksännen luokan yhteiskuntaopin asioihin.

Toimittajaoppilaan päiväni oli aavistuksen kiireinen, kuten toimittajilla saattaa joskus olla. Silti istuntopäivästä jäi hyvä vaikutelma - oli mukavaa, kun paikalla oli monia muitakin toimittajaoppilaita jakamassa ainutlaatuisen kokemuksen. Erityisesti lehterillä istuminen jäi mieleeni. Kaikki toimittajaoppilaat tiiviisti seuraamassa istuntoa, kirjoittamassa muistiinpanoja ja ehkä valokuvaamassakin. Kuin kuka tahansa muukin lehterillä istuva toimittaja.         

                                                      

Teksti ja kuvat: Tytti Nurminen
                                                           

Melkein kansanedustajia

Helsingin eduskuntatalossa järjestettiin 28.3.2014 Nuorten parlamentti jo yhdeksättä kertaa.

 

Nuorten parlamentin tavoitteena on tutustuttaa nuoria eduskunnan toimintaan, demokratiaan, politiikkaan ja ajankohtaisten aiheiden kautta yhteiskuntaan ja siihen, miten voi olla itse mukana vaikuttamassa.  

Tänä vuonna mukana oli 199 oppilasedustajaa 120 eri yläkoulusta ja sen lisäksi mahdolliset toimittajaoppilaat ja ryhmänohjaajat. Urjalan Huhdin koulusta olivat mukana Tuukka Ahvenus, Iiro Nuikka ja Anniina Vähäkoski sekä opettaja Mika Matilainen. 

 

 

Opettaja Mika Matilainen ja oppilaat eduskunnassa

Päivä alkoi taksikyydillä Toijalan rautatieasemalle, josta matka kohdistui junalla kohti eduskuntataloa. Eduskuntataloon mentäessä kaikki osallistujat saivat tarvikekassin, joka sisälsi mm. muistiinpanovälineet ja päivän ohjelman.

 

Eduskuntatalon kahviossa tarjoiltiin aamiainen ja ensimmäinen ohjelma oli toimittajaoppilaille  tarkoitettu poliitikko nonstop -tilaisuus, jossa oppilaat saivat kysellä  kansanedustajapaneelilta. Tilaisuudessa oli mukana neljä kansanedustajaa; Sofia Vikman (Kok), Aino-Kaisa Pekonen (Vas), Tuomo Puumala (Kesk) ja Antti Lindtman (Sd). Puheenjohtajana toimi eduskunnan apulaistiedotuspäällikkö Rainer Hindsberg. Tunnin kestäneessä tilaisuudessa ehdittiin käsitellä monta ajankohtaista kysymystä muun muassa lapsilisistä ja Kreikan tilanteesta.

 

 

Samaan aikaan alkoi oppilasedustajien vierailu valiokunnissa. Koulumme edustajat pääsivät vierailemaan Suuressa valiokunnassa ja tapasivat europarlamentin puhemiehen Martin Schulzin. Siellä keskusteltiin muunmuassa miten Suomen ja Saksan kauppasuhteita voitaisiin parantaa, mikä on Venäjän ja Ukrainan välinen tilanne, sekä siitä, mikä olisi Kreikalle paras ratkaisu Euroopan unionin mielestä.  

Valiokuntien kokoontumisen ja poliitikko nonstopin jälkeen kaikki kokoontuivat kyselytunnin harjoituksiin istuntosaliin. Harjoitusten aikana käytiin läpi istunnon kulku ja pöydässä olevien nappuloiden tarkoitus. Harjoituksen jälkeen kahvilassa tarjoiltiin virvokkeita ennen varsinaisen kyselytunnin alkamista.

Kyselytunnin aikana saatiin vastauksia mm. kysymyksiin  homoseksuaalien adoptio-oikeuksista, kyberturvallisuudesta ja kesä- ja talviajan tarpeellisuudesta. Muutamista kysymyksistä äänestettiin ja Nuorten parlamentin 2014 mielestä Suomen on pysyttävä eurossa, historian pysyttävä pakollisena oppiaineena, kesä- ja talviaika on säilytettävä ja mopojen nopeusrajoitukset pidettävä ennallaan.

Oppilasedustajat istuivat kansanedustajien paikoilla. Koulumme edustajat istuivat eturivissä, puhemiehestä katsottuna vasemmalla Martti Korhosen ja Jukka Gustafssonin paikoilla aivan ministeriaition vieressä. Paikoiltaan he kuulivat, kun ministerit vitsailivat ja arvailivat keskenään äänestysten tuloksia ja kiusoittelivat Arhinmäkeä, joka oli jättämässä paikkansa hallituksessa.

 

Nuorten parlamentin oppilasedustajat Tuukka Ahvenus ja Iiro Nuikka

Kyselytunnin jälkeen oli puhemiehen vastaanotto Valtiosalissa, jossa

simamaljojen jälkeen kättelimme Eero Heinäluoman ja pääsihteeri Seppo Tiitisen. Tapasimme myös Ben Zyskowiczin ja Ville Niinistön.

 

 

Puhemiehen vastanotolla valtiosalissa Iiro Nuikka, Tuukka Ahvenus, puhemies Eero Heinäluoma ja toimittajaoppilas Anniina Vähäkoski

 

Pääministerinkin piti olla paikalla, mutta hän oli valitettavasti jäänyt pois sairastapauksen takia,emmekä siis päässeet tapaamaan häntä. 

Päivä oli monipuolinen, opettavainen ja mukava. Matka innosti meitä kaikkia tutustumaan enemmän politiikkaan ja kenties tulevaisuudessa olemaan itse mukana vaikuttamassa maamme asioihin. Suosittelemmekin kaikkia nuoria tutustumaan maamme politiikkaan, sekä olemaan aktiivisesti mukana demokraattisessa päätöksenteossa.

 

Anniina Vähäkoski

Tuukka Ahvenus

Iiro Nuikka

Valokuvat: Anniina Vähäkoski ja Mika Matilainen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Arvoisa hallitus, onko Facebook-tilini enää turvassa?

Voiko hallitus vaikuttaa opiskelija-asuntojen hintoihin? Opetetaanko tulevaisuuden koulussa tiedonhankintaa ja yrittämistä? Onko Facebook-tilini enää koskaan turvassa?

Poimimme täysistunnosta muutamia tärkeitä kysymyksiä ja vastauksia lauantain Helsingin Sanomiin. Jutusta voi lukea myös verkkoversion.

Nuoret saivat poliitikot kiittelemään kilpaa

Nuorten parlamentin täysistunnon jälkeen Eduskuntatalon Valtiosalissa on innostuneita poliitikkoja. He kiittelevät kilpaa nuorten täysistunnossa esittämiä kysymyksiä.

"Olin oikein innoissani siitä, että sain vastata ilmastolakia koskevaan kysymykseen!" kertoo ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr).
Niinistöstä olisi ollut hauskaa kuulla vielä lisää koulutukseen liittyviä kysymyksiä.
"On tärkeää miettiä, millaista koulutusta ja millaisia taitoja tulevaisuudessa tarvitaan."

Niinistö piti nuorten täysistuntokysymyksiä hyvin ja luontevasti esitettyinä: hän kehuu muutenkin nuoren sukupolven sosiaalisia taitoja ja sanavalmiutta. Koulun pitäisi tukea tämänkaltaisten taitojen oppimista entistä enemmän.
"Pitäisi opettaa enemmän myös median ymmärtämistä. Lisäksi koulun pitäisi antaa nuorille mahdollisuudet innostua ja motivoitua omista jutuistaan."

Kansanedustaja Timo Heinoselle (kok) erityisen iloinen yllätys oli taloutta koskevien kysymysten suuri määrä: esimerkiksi kestävyysvajeesta ja valtion velkaantumisesta oltiin huolissaan. "Tuli paljon hyviä kysymyksiä, tuollaista jää eduskunnan kyselytunneilla kaipaamaan", hän kertoo. Heinosen mukaan monet oppositiopoliitikot ovat usein niin irtaantuneita arjesta, etteivät ymmärrä kysyä olennaisia asioita. Kyse voi olla myös poliittisesta pelistä.

Myös nuoret pitivät pääosin poliitikkojen vastauksista. Ida Pajukangas Kiviniityn lukiosta kertoo nuorten kesätyöpaikoista käydystä keskustelusta:
"Kiva kuulla, että jotain yritetään, vaikka en ole kyllä ihan vakuuttunut siitä, johtaako se mihinkään."

TEKSTI: Reeta Niemonen, KUVA: Somaya Lehtinen

Selkeyden ja suoran demokratian asialla

Nuorten parlamentin täysistunnossa kaikkia valmisteltuja kysymyksiä ei ehditty käsitellä. Yksi näistä kysymyksistä koski sitä, tulisiko kunnallisvaalien äänioikeusikärajaa laskea 16 ikävuoteen. Puolustusministeri Anna-Maja Henriksson (RKP) näkee asian haasteena, sillä tälläkin hetkellä on jo vaikeaa saada 18-20-vuotiaita äänestämään. Henriksson vetoaa täysi-ikäisyyteen: hänestä on tärkeää, että äänestäminen ja mahdollisuus asettua ehdolle kulkevat käsi kädessä. Henriksson kyseenalaistaa, onko 16-vuotias tarpeeksi kypsä äänestämään. Hän pelkää, että 16-vuotiaalla on elämässään tärkeämpiä asioita pohdittavana, ja että ehdokas valittaisiin epäolennaisten asioiden perusteella.

Henriksson kuitenkin kannattaa kansalaisaloitteiden ja kansanäänestysten ikärajan laskemista 15 ikävuoteen. Hän pitää tärkeänä, että nuoret kiinnostuvat politiikasta. Henrikssonin mielestä itse poliitikot pystyvätkin lisäämään nuorten kiinnostusta puhumalla tavalla, jota nuoret ymmärtävät. "Ennen kaikkea avoimuus ja suora demokratia on tärkeää." 


Miten sitten herättää nuorten poliittinen kiinnostus? 

Henrikssonin mielestä nuorisovaltuustoja tulee lisätä Suomessa myös niihin kuntiin, joissa niitä ei ole. Hän myös lisäisi nuorisovaltuustojen valtaa. "Nuorisovaltuustot voisivat olla mukana oikeassa päätöksenteossa, eikä tehtävänä olisi vain keksiä kivaa tekemistä", Henriksson toteaa.
  
Henriksson nostaa myös koulutiedottamisen esiin. "Olen itse ollut monesti puhumassa kouluissa poliitikon työstäni. Nuoria oikeasti kiinnostaa, kun vain puhuu oikealla tavalla." Hän kokee asian tärkeäksi ja painottaa, että koulutiedottaessa poliitikon tulisi puhua todellisesta elämästä eikä samoista faktoista, joista koulussa jo kerrotaan. "Olennaista olisi kertoa ihan tavallisia asioita, esimerkiksi mitä poliitikon työnkuvaan kuuluu ja miten Suomen asioita hoidetaan ulkomailla."

Henriksson lisää myös tietotekniikan olevan tärkeä väline vaikuttamiseen. "On tärkeää, että netissä kansalaiset pystyvät jakamaan näkemyksiään." 


Kiinnostuminen kannattaa

Henriksson kertoo Oikeusministeriön valmistamasta Demokratiapoliittisesta selonteosta. "Siinä käydään läpi mm. millä tavoilla nuoret voivat vaikuttaa asioihin. Se on tärkeää, sillä nuoret ovat tulevaisuus."

Henriksson kannustaa nuoria kiinnostumaan politiikasta, koska se antaa paljon.  Hän kannustaa lähtemään mukaan erilaisiin nuorisojärjestöihin sekä ylioppilas- ja ammattikorkeakoulujen lautakuntiin. "Suomi tarvitsee päättäjiä. Tie on kaikille avoin, jos kiinnostaa."

Poliittiseen vaikuttamiseen voit tutustua netin kautta osoitteessa otakantaa.fi.

TEKSTI & KUVA: Eden Gebra

Politiikan kapulakieli

Usein valitetaan, että politiikan kieli on liian vaikeaselkoista tavalliselle kansalaiselle, mutta miten vaikeaa se on kansanedustajalle? Tätä testataksemme luetutimme kolmella hallituspuolueen kansanedustajalla  katkelman nykyisestä hallitusohjelmasta, joka koski kestävän kehityksen mittarointia. Kansanedustajien tehtävänä oli kertoa, mistä tekstissä on kyse.

"Suomalaisten aineellisen hyvinvoinnin ja sen jakautumisen, ympäristön tilan sekä sosiaalisen eheyden ja kansalaisten kokeman hyvinvoinnin seurantatietoja sisältävän mittariston yksityiskohdat täsmennetään asiantuntijatyönä valtioneuvoston kanslian asettaman asiantuntijaryhmän ehdotusten mukaisesti käyttäjänäkökulmaa korostaen. Hallitus tähtää siihen, että uudet seuranta- ja viestintävälineet tulevat laajaan käyttöön hallituksen päätöksenteon pohjana ja kansalaiskeskustelun virittäjänä."

Outi Alanko-Kahiluoto (vihr), vastasi seuraavasti: "Se tarkoittaa, että nämä mittarit olisivat ulospäin sellaisia, että niistä helposti ymmärtäisi, mihin suuntaan kansalaisten hyvinvointi on - ainakin näin minä ymmärsin. Ja sitten, että hallitus tähtää mittareiden laajaan käyttöön päätöksenteon pohjana ja kansalaiskeskustelun virittäjänä." Alanko-Kahiluoto myös totesi moneen kertaan, että teksti on vaikealukuista: "Olette kyllä löytäneet pahan lauseen", hän nauroi, "todella hämäräperäistä".

Ben Zyscowicz (kok) oli tekstin sanomasta samoilla linjoilla Alanko-Kahiluodon kanssa. "Hallitus pyrkii siihen, että se nykyistä paremmin pystyisi ennustamaan päätösten vaikutuksen ympäristön tilaan, sosiaaliseen elämään ja kansalaisten kokemaan hyvinvointiin". Zyscowicz ei valittanut tekstin vaikeudesta, vaikka tekstin tarkoituksen löytämisessä meni jonkin aikaa.

Päivi Räsänen (kd) pääsi tekstin ytimeen suoraan ja vailla takeltelua. "Hallituksen tavoitteena on, että saadaan käyttöön uudet välineet, joilla voidaan seurata kehitystä ja jotka olisivat päätöksenteon pohjalla".

"Pahinta on, että sille itse sokeutuu. Kun tulin politiikkaan, niin olin kapulakielestä kauhuissani", Alanko-Kahiluoto tiivisti tuntonsa tekstien vaikeaselkoisuudesta.

TEKSTI: Aleksei Myller, KUVAT: Somaya Lehtinen & Tuukka Tuomasjukka