Nuorten mukaan politiikka voi olla luotaantyöntävää kovasanaisuutensa vuoksi, mutta poliitikoista kovakin retoriikka kuuluu asiaan – “enemmän teatraalista kuin todellista”

Nuorten parlamentin Poliitikko nonstop -tilaisuudessa kansanedustajat vastaavat toimittajaoppilaiden kysymyksiin.

Toimittajaoppilas kysyy videolla öljylämmityksen kaavaillun lakkauttamisen vaikutuksista isoäitinsä elämään, Antti Kurvinen (kesk.) vastaa. (Video: Olli Malankin)

Eräs toimittajaoppilas kertoo olevansa politiikasta kiinnostunut nuori, mutta politiikan kovasanaisuus ja vastakkainasettelu on hankaloittanut hänen osallisuuttaan politiikkaan.

Pinja Perholehdon (sdp.) mukaan nuoret tutkitusti kokevat, että politiikka on luotaantyöntävää ja ajatus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun voi ahdistaa, koska pelätään, miten muut reagoivat omaan mielipiteeseensä.

Toisille hyvin kova retoriikka ei tunnu missään, toiset reagoivat herkemmin. Kyse on sananvapauskysymyksestä. Jokaisen pitäisi pystyä osallistumaan demokratiaan. 

“Sillä esimerkillä, mitä kansanedustajina näytämme, on merkitystä”, Perholehto sanoo.

Keskustan Antti Kurvinen pitää myyttinä sitä, että politiikka olisi koventunut. Hän muistuttaa, miten 1990-luvulla mediassa naurettiin presidentti Martti Ahtisaaren ulkonäölle. Hänestä politiikkaan kuuluu kova retoriikka, mutta ei esimerkiksi toisen ulkonäön tai uskonnon pilkkaaminen.

Kovasanaisuudestaan tunnettu Harry Harkimo (liik.) kertoo, että usein ihmetellään sitä, miten hän pysyy väleissä poliitikkojen kanssa kritisoituaan heidän toimintatapojaan.

“Seuraavalla kerralla kun nähdään, jutellaan siitä asiasta – ollaan ystäviä.”

Hänen mukaansa politiikan kovasanaisuus on enemmän teatraalista kuin todellista.

Kokoomuksen konkarikansanedustaja Ben Zyskowicz sanoo, että poliitikkojen tulisi katsoa peiliin esimerkiksi some-kirjoittelun tiimoilta. Hänestä kuitenkin se, mikä näyttäytyy aggressiivisuudelta, ei yleensä ole aggressiivisuutta vaan osa poliitikon roolia.

“Rooliimme kuuluu tuoda terävästi esiin oma ja puolueemme näkemys ja haastaa kilpailijoiden näkemykset.”

Hän muistuttaa, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei vaadi aggressiivisuutta ja kovuutta, vaan keskustelemalla voi vaikuttaa.

Olli Malankin

Nuorten Ääni -toimitus

Nuorten Ääni -toimitus on osa Helsingin kaupungin nuorisotoimintaa. Toimituksessa 13–19-vuotiaat nuoret pääsevät tekemään lehti- ja tv-juttuja Suomen suurimpiin medioihin, kuten Helsingin Sanomiin ja MTV:lle. Toimituksen tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluviin.