Voinko vaikuttaa?

Hiukan yllättävästi nuoret kokevat kaikkein tehokkaimpina tapoina vaikuttaa äänestämisen ja aktiivisen toiminnan nuorisovaltuustoissa ja järjestöissä siis toimimalla varsin perinteisesti osana demokraattista päätöksentekoa ja osana kansalaisyhteiskuntaa (Nuorisobarometri 2013). Karrikoiden voisi ajatella että osa nuorista ulkoistaa tehokkaan vaikuttamisen jollekin muulle, koska nuoret äänestävät varttuneempia ikäpolvia laiskemmin. Järjestöjen toimintatavat muuttuvat  tai ainakin ne pyrkivät muuttumaan nuoria houkuttelevammaksi ja vähemmän sitoviksi. Ehkäpä tätä kautta nuoretkin saavat haltuunsa tehokkaita tapoja vaikuttaa.  

Kouluissa on mielekkäiksi ja tärkeiksi koettuihin asioihin vaikuttaminen otettu kehittämisen kohteeksi. Esimerkiksi Opinkirjon Yritys Hyvä–kilpailussa tänä keväänä on ollut mukana tehtävätyyppi, joka innosti nuoria tarttumaan toimeen ja vaikuttamaan haluamaansa asiaan.  Myös LUMA-Suomi –hankkeessa on kehitetty kouluja varten kokonaisuus, jonka tavoitteena on innostaa nuoria vaikuttamaan kestävän kehityksen puolesta.

Mainitun barometrin mukaan  yleisimmät nuorten käyttämät vaikuttamismuodot olivat palautteen antaminen palvelusta, aloitteiden allekirjoittaminen ja ostopäätöksillä vaikuttaminen.  Nuoret kokivat vaikutusmahdollisuudet omaan elämäänsä hyvinä mutta demokraattiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyvät asiat puolestaan koetaan vaikeina.  

Toisaalta nuoret siis kokevat perinteisen äänestysvaikuttamisen tehokkaana, mutta samalla myös vaikeana. Nuorten parlamentin yhtenä tavoitteena antaa mahdollisuus nuorten ja lainsäätäjien väliselle vuorovaikutukselle. Uutena kokeiluna järjestetään ajankohtaiskeskustelu, jonka aiheena on nuorten hyvinvointi ja siihen liittyvät tekijät. Ajankohtaista keskustelua on tarkoitus jatkaa vielä istunnon jälkeisenä maanantaina nuortenelämä.fi –sivustolla. Keskustelussa nuoret itse määrittelevät mitä he hyvinvoinnilla ymmärtävät ja mistä hyvinvointi koostuu. Nostavatko nuoret esille ystävät ja vapaa-ajan vai mielekkään opiskelun? Kuinka paljon nousee esille nykyinen yhteiskunnallinen tilanne epävarmuuksineen ja muutoksineen?  Seuraa sinäkin perjantaina huhtikuun 15. päivänä klo 10.45 alkaen. Lähestyslinkki löytyy  https://www.eduskunta.fi/FI/NuortenEduskunta/Sivut/default.aspx

Lähiympäristön mielipidevaikuttajat löytyvät Nuorten parlamentista

Nuorten parlamentin ilmoittautuminen on parhaillaan käynnissä. Osa kouluista on jo aloittanut myös valmistautumisesta keväiseen istuntoon käynnistämällä  NuPa-kerhotoiminnan koulussaan. Nuorten parlamentti –kerhot tarjoavat nuorille ruohonjuuritasoista toimintaa, jossa voi harjaantua yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Kerhot ovat osa koulun kerhotoimintaa, jotka toteuttavat myös opetussuunnitelmaa.

Ajankohtaisista keskusteluaiheista ei ole pulaa. Pakolaiset, maahanmuutto, koulutusleikkaukset, työllisyys ovat vain osa aiheista, joista nuoret haluavat varmasti keskustella.  Nuorten parlamentin kerhotoiminta on hyvä kanava sekä keskusteluun että positiiviseen toimintaan yhteiskuntamme kehittämiseksi entistä paremmaksi.

Nuorten parlamentti  -toimintaan osallistuvien nuorten vaikutus lähipiiriinsä on merkittävä. Edellisen istunnon jälkeen kerätyn palautteen perusteella nuoret osallistujat keskustelivat kokemuksestaan ensi sijassa oman koulun oppilaiden kanssa, seuraavaksi eniten he keskustelivat perheenjäsentensä ja ystävien kanssa. Osallistujat olivat viestittäneet kokemuksestaan  kirjoittamalla sanomalehteen. Aktiivisuus sosiaalisessa mediassa oli samoin huomattava.. Yksittäisenä mainintana esiintyi myös ”puskaradio”.  On siis selvää, että nämä aktiivit nostavat asioita keskusteluun ja heillä on myös merkitystä luokkatovereidensa ja ystäväpiirinsä mielipidevaikuttajina.

Ilmoittaudu mukaan istuntoon lokakuun loppuun mennessä osoitteessa

http://www.opinkirjo.fi/fi/opettajat_ja_ohjaajat/osallisuuskasvatus/nuorten_parlamentti/ilmoittautuminen_np_2016

Teksti:

Tiina Karhuvirta, erityisasiantuntija, Kehittämiskeskus Opinkirjo

Jos eivät muut osallistu niin sitten minä - mietteitä nuorten vaikuttamisesta ja Nuorten parlamentista

Matkustin keväiseen Kiloon Espooseen keskustelemaan Aapo Grönroosin kanssa hänen kokemuksistaan Nuorten parlamentissa vuosi sitten keväällä. Ysiluokkalainen Aapo on yksi espoolaisista nuorisovaltuutetuista.

Nuorten parlamentin istuntoon  hän valmistautui miettimällä erilaisia kysymyksiä. Kysymyksiä tarvittiin sekä kyselytunnille että valiokuntaa varten. Myös pienet yksityiskohdat kuten pukeutuminen ja muukin etiketti vaativat valmistautumista, Aapo toteaa.

Vaikka valiokuntaan tutustuminen sujui puheenjohtajan ja valiokuntaneuvoksen opastamana hyvin, olisi kuitenkin ihan hyvä, jos ehtii edes vähän tutustumaan valiokunnan toimintaan jo ennakkoon, Aapo muistuttaa tulevia Nuorten parlamentin edustajaoppilaita. Valiokunnissakin on mahdollista kysellä päivänpolttavista teemoista.

Aapon mielestä ympäröivän yhteiskunnan tietoinen havainnointi oli tärkeää valmistautumisessa. Hän katseli ympärilleen miettien samalla,  mistä asioista voisi oikeasti tehdä kysymyksiä.  Valmistautumisen aikana hän jutteli paljon kavereitten kanssa. ”Se oli sellaista aktiivista toimintaa ja ympäristön tutkimista eikä mitään yksistään mietiskelyä”, Aapo muistelee. 

Aapon koulu oli yksi niistä, jotka saivat lähettää vain yhden edustajaoppilaan saliin osallistumaan istuntoon. Tämä ei kuitenkaan Aapoa haitannut, koska hän oli niin kiinnostunut asiasta, ettei tällainen pieni vastoinkäyminen haitannut mitään. Olihan mukana kuitenkin tuttu opettaja ja toimittajaoppilas samasta koulusta. 

Aapon koulussa ei ollut kerhoa, jossa tavata muita asiasta kiinnostuneita nuoria. Mutta tästä huolimatta Aapo ja toimittajaoppila kirjoittivat yhdessä  hyvän jutun koulun vuosikertomukseen. Aapo korostaa, että  kerhoon saisi  kerättyä kaikki  asiasta kiinnostuneet yhteen ja olisi myös mukavaa miettiä asioita yhdessä.

Aapon mielestä  istuntopäivä oli suuri ja valaiseva kokemus. Päivän aikana  oppi paljon ja moni eduskuntaan liittynyt asiaa selkeytyi. Aapo lisää vielä, että ”tuli sellainen fiilis että nyt  oikeasti kuunnellaan nuoria." Aapolle oli yllättävintä se, kuinka paljon on aktiivisesti toimivia nuoria ympäri Suomea. Havainto oli tietenkin mukava, koska nuorelle vahvistui kokemus siitä, että ei ole täysin yksin.  

Useat äänestykset paljastivay sen, että nuorilla erkanevia mielipiteitä. Tosin äänestyksiin oli valikoitunut sellaisia kysymyksiä, jotka eivät ehkä nuoren kannalta olleet kovin merkittäviä toteaa Aapo hieman empien ja jatkaa vielä mietiskelyä siitä, että äänestykset veivät aika paljon aikaa.

Jäimme vielä pohtimaan sitä, miten Aapo ylipäätään kiinnostui vaikuttamisesta ja yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Hänellä oli tunne siitä, että ympärillä ei ollut monia, jotka haluaisivat ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin.  Aaposta alkoi tuntumaan sitä, että ”ei halunnut että koko Suomi menisi ihan rappiolle. Että täytyisi jonkun ottaa vastuuta. Sitten mietin että jos ei kukaan muu niin sitten varmaan minä.”  Nuorten parlamentin kerhot kouluissa ovat hyvä matalankynnyksen paikkoja kokeilla siipiään kansalaisosallistumisessa.

Teksti: Tiina Karhuvirta, erityisasiantuntija Kehittämiskeskus Opinkirjo

Politiikkaa koko päivän ajan Jaakko Ilkan koulussa

Jaakko Ilkan koulussa 25.3. järjestettiin politiikkapäivä, jolloin oppilaat saivat harjoitella vaikuttamista. Politiikkapäivänä oppilaat haastettiin pukeutumaan poliitikoksi ja muutama tuttu poliitikko näkyikin käytävällä. Päivä alkoi politiikka-aiheisella päivänavauksella ja politiikkaan liittyvällä musiikilla. Päivän aikana oppilaat saivat osallistua jälkiruokaäänestykseen, jossa äänestettiin kuten oikeissakin vaaleissa: ilmoitettiin nimi, saatiin äänestyslappu, käytiin äänestämässä äänestyskopissa, leimautettiin äänestyslappu ja tiputettiin se omin käsin uurnaan. Yhteensä 161 oppilasta kävi äänestämässä mieleistänsä jälkiruokaa. Kaikista neljästä vaihtoehdosta suklaamousse nousi koulumme oppilaiden suosikiksi ja sitä tarjoillaan huhtikuussa jälkkärinä.

Jälkiruokaäänestyksen lisäksi ohjelmassa oli vaikuttamiskerhon suunnittelema Löydä oma puolueesi -testi, jossa oppilaat saivat testata, mikä puolue oli heidän mieleensä. Myös Happy Flappy Soini -pelistä parhaan tuloksen saanut palkittiin.

Myöhemmin päivällä yhdeksäsluokkalaisille ja lukiolaisille oli vaalipaneeli, johon vaikuttamiskerho ja Ilmajoen nuorisovaltuusto olivat kutsuneet ilmajokisia kansanedustajaehdokkaita vastailemaan oppilaiden laatimiin kysymyksiin. Vaalipaneelissa olivat mukana Seppo Pirttikoski, Matti Järviharju, Otto Mantere, Juha Mäenpää ja Jari Mäki. Kansanedustajaehdokkaiden vastaukset olivat mielenkiintoisia ja jokainen oppilas oli tarkasti kuulolla ja innolla mukana kyllä/ei -lappuäänestyksissä.

Torstaina nuorisovaltuusto järjesti nuorisovaalit, joissa saivat äänestää yhdeksäsluokkalaiset sekä alle 18-vuotiaat lukiolaiset. Nuorisovaaleissa annettiin 180 ääntä. Koulun äänikuninkaiksi nousivat Otto Mantere ja Juha Mäenpää. He olivat saaneet oman äänensä hyvin esille vaalipaneelissa.

Päivä oli mielenkiintoinen ja paneelista saatiin paljon kiitoksia. Kiitos kaikille mukana olleille oppilaille ja kansanedustajaehdokkaille!

Teksti: Jaakko Ilkan koulun vaikuttamiskerho

Nuoret poliitikkojen paikoilla

Eduskunnassa järjestettiin 28. maaliskuuta Nuorten parlamentin täysistunto, johon osallistui peräti 199 oppilasta koulujen parlamenttikerhoista ympäri Suomen. Tunnelma oli arvokas ja hieman jännittynyt, mutta tilaisuus sujui hyvin. Nuorten parlamentin täysistuntoja järjestetään joka toinen vuosi. 

Kouluista on mukaan pääsyt yksi tai kaksi oppilasedustajaa ja yksi toimittajaoppilas. Päivän alussa oppilasedustajat pääsivät tutustumaan etukäteen valittuun valiokuntaan, ja toimittajaoppilaat saivat esittää kysymyksiä nuorille kansanedustajille poliitikko nonstop -tilaisuudessa. Tilaisuus oli ikään kuin valmistautumista varsinaiseen täysistuntoon, kun kameroiden salamavalot välkkyivät ja kynät viuhuivat tiuhaan tahtiin.

Täysistunnon harjoitukset pidettiin heti saman tien. Harjoitusten jälkeen eduskunnan kahviossa oli mahdollisuus virvokkeiden nauttimiseen, jonka jälkeen täysistunto saatiin aloitettua kello 12.

Täysistunnossa oli paikalla 14 ministeriä. He vastailivat oppilasedustajien esittämiin kysymyksiin, jotka olivat paikoitellen hieman visaisiakin. Oppilasedustajat pääsivät myös äänestämään muun muassa siitä, pitäisikö mopojen nopeusrajoituksia muuttaa. Toimittajaoppilaat seurasivat istuntoa lehtereiltä, joilta oli myös mahdollisuus ottaa kuvia. Monet käyttivätkin tilaisuuden hyödykseen. 

Täysistunto kului nopeasti. Istunnon jälkeen nuoret pääsivät puhemiehen vastaanotolle valtiosaliin, jossa tarjolla oli maittava lounas. Paikalla oli myös muita poliitikkoja. Lounaan jälkeen varsinainen ohjelma eduskuntatalolla päättyi, ja oppilaat parlamenttikerhoista lähtivät kotia kohti tai jatkamaan omaa ohjelmaansa. 

Istuntoon valmistautuminen tapahtui aina meidän koulullamme maanantaisin parlamenttikerhon tapaamisissa, joissa kävimme läpi aikatauluja ja suunnittelimme kysymyksiä kansanedustajille. Parlamenttikerhossa käsiteltiin myös yhteiskunnallisia asioita, politiikkaa ja vaikuttamista. Olemme tutustuneet mm. järjestötoimintaan. Kerhosta oli hyötyä istuntopäivään valmistautumisessa, eivätkä päivän aikataulut ja ohjeistukset jääneet epäselviksi. Kerhosta on ollut toki muutakin hyötyä: politiikan ymmärtäminen helpottui, ja kahdeksasluokkalaiset jäsenet saivat syventyä jo hieman aikaisemmin yhdeksännen luokan yhteiskuntaopin asioihin.

Toimittajaoppilaan päiväni oli aavistuksen kiireinen, kuten toimittajilla saattaa joskus olla. Silti istuntopäivästä jäi hyvä vaikutelma - oli mukavaa, kun paikalla oli monia muitakin toimittajaoppilaita jakamassa ainutlaatuisen kokemuksen. Erityisesti lehterillä istuminen jäi mieleeni. Kaikki toimittajaoppilaat tiiviisti seuraamassa istuntoa, kirjoittamassa muistiinpanoja ja ehkä valokuvaamassakin. Kuin kuka tahansa muukin lehterillä istuva toimittaja.         

                                                      

Teksti ja kuvat: Tytti Nurminen
                                                           

Melkein kansanedustajia

Helsingin eduskuntatalossa järjestettiin 28.3.2014 Nuorten parlamentti jo yhdeksättä kertaa.

 

Nuorten parlamentin tavoitteena on tutustuttaa nuoria eduskunnan toimintaan, demokratiaan, politiikkaan ja ajankohtaisten aiheiden kautta yhteiskuntaan ja siihen, miten voi olla itse mukana vaikuttamassa.  

Tänä vuonna mukana oli 199 oppilasedustajaa 120 eri yläkoulusta ja sen lisäksi mahdolliset toimittajaoppilaat ja ryhmänohjaajat. Urjalan Huhdin koulusta olivat mukana Tuukka Ahvenus, Iiro Nuikka ja Anniina Vähäkoski sekä opettaja Mika Matilainen. 

 

 

Opettaja Mika Matilainen ja oppilaat eduskunnassa

Päivä alkoi taksikyydillä Toijalan rautatieasemalle, josta matka kohdistui junalla kohti eduskuntataloa. Eduskuntataloon mentäessä kaikki osallistujat saivat tarvikekassin, joka sisälsi mm. muistiinpanovälineet ja päivän ohjelman.

 

Eduskuntatalon kahviossa tarjoiltiin aamiainen ja ensimmäinen ohjelma oli toimittajaoppilaille  tarkoitettu poliitikko nonstop -tilaisuus, jossa oppilaat saivat kysellä  kansanedustajapaneelilta. Tilaisuudessa oli mukana neljä kansanedustajaa; Sofia Vikman (Kok), Aino-Kaisa Pekonen (Vas), Tuomo Puumala (Kesk) ja Antti Lindtman (Sd). Puheenjohtajana toimi eduskunnan apulaistiedotuspäällikkö Rainer Hindsberg. Tunnin kestäneessä tilaisuudessa ehdittiin käsitellä monta ajankohtaista kysymystä muun muassa lapsilisistä ja Kreikan tilanteesta.

 

 

Samaan aikaan alkoi oppilasedustajien vierailu valiokunnissa. Koulumme edustajat pääsivät vierailemaan Suuressa valiokunnassa ja tapasivat europarlamentin puhemiehen Martin Schulzin. Siellä keskusteltiin muunmuassa miten Suomen ja Saksan kauppasuhteita voitaisiin parantaa, mikä on Venäjän ja Ukrainan välinen tilanne, sekä siitä, mikä olisi Kreikalle paras ratkaisu Euroopan unionin mielestä.  

Valiokuntien kokoontumisen ja poliitikko nonstopin jälkeen kaikki kokoontuivat kyselytunnin harjoituksiin istuntosaliin. Harjoitusten aikana käytiin läpi istunnon kulku ja pöydässä olevien nappuloiden tarkoitus. Harjoituksen jälkeen kahvilassa tarjoiltiin virvokkeita ennen varsinaisen kyselytunnin alkamista.

Kyselytunnin aikana saatiin vastauksia mm. kysymyksiin  homoseksuaalien adoptio-oikeuksista, kyberturvallisuudesta ja kesä- ja talviajan tarpeellisuudesta. Muutamista kysymyksistä äänestettiin ja Nuorten parlamentin 2014 mielestä Suomen on pysyttävä eurossa, historian pysyttävä pakollisena oppiaineena, kesä- ja talviaika on säilytettävä ja mopojen nopeusrajoitukset pidettävä ennallaan.

Oppilasedustajat istuivat kansanedustajien paikoilla. Koulumme edustajat istuivat eturivissä, puhemiehestä katsottuna vasemmalla Martti Korhosen ja Jukka Gustafssonin paikoilla aivan ministeriaition vieressä. Paikoiltaan he kuulivat, kun ministerit vitsailivat ja arvailivat keskenään äänestysten tuloksia ja kiusoittelivat Arhinmäkeä, joka oli jättämässä paikkansa hallituksessa.

 

Nuorten parlamentin oppilasedustajat Tuukka Ahvenus ja Iiro Nuikka

Kyselytunnin jälkeen oli puhemiehen vastaanotto Valtiosalissa, jossa

simamaljojen jälkeen kättelimme Eero Heinäluoman ja pääsihteeri Seppo Tiitisen. Tapasimme myös Ben Zyskowiczin ja Ville Niinistön.

 

 

Puhemiehen vastanotolla valtiosalissa Iiro Nuikka, Tuukka Ahvenus, puhemies Eero Heinäluoma ja toimittajaoppilas Anniina Vähäkoski

 

Pääministerinkin piti olla paikalla, mutta hän oli valitettavasti jäänyt pois sairastapauksen takia,emmekä siis päässeet tapaamaan häntä. 

Päivä oli monipuolinen, opettavainen ja mukava. Matka innosti meitä kaikkia tutustumaan enemmän politiikkaan ja kenties tulevaisuudessa olemaan itse mukana vaikuttamassa maamme asioihin. Suosittelemmekin kaikkia nuoria tutustumaan maamme politiikkaan, sekä olemaan aktiivisesti mukana demokraattisessa päätöksenteossa.

 

Anniina Vähäkoski

Tuukka Ahvenus

Iiro Nuikka

Valokuvat: Anniina Vähäkoski ja Mika Matilainen