Reisitreenejä ja kansanedustajia

Keskiviikkoaamu valkeni aurinkoisena ja hyytävän kylmänä. Parlamenttikerholla oli aamusta asti kädet täynnä viime hetken valmisteluja. Kuka lähtee ottamaan vierailijoita vastaan, kuka kirjoittaa nimikyltit, toimivatko mikit, missä täällä on pattereita...

Osallistujalistaan tuli lyhyellä varoitusajalla muutoksia. Mikael Jungner ja Jani Toivola joutuivat perumaan tulonsa ja Sanna Lauslahden tulo oli epävarmaa. Loppujen lopuksi kymmenen jälkeen paikalla olivat Keskustan Paula Lehtomäki, Kokoomuksen Sanna Lauslahti, SDP:n Nasima Razmyar, Perussuomalaisten Arja Juvonen ja Vihreiden Touko Aalto. 

Päivä alkoi parlamenttikerhon, rehtorin ja vierailijoiden kahvihetkellä kotitalousluokassa. Kovan työn tehneille kerholaisille juttuhetki oli erittäin antoisa. Keskustelimme parlamenttikerhon ja oppilaskunnan toiminnasta sekä tietotekniikan ja sosiaalisen median käytöstä koulutyössä.

Paneelikeskustelussa aiheina olivat muun muassa julkinen liikenne, kansanedustajan työ,  koulutusjärjestelmä ja nuorten tulevaisuus. Myös taloudesta ja etenkin velkaantumisesta puhuttiin. ”Jos sinulla on lompakossa 20 euroa, et voi ostaa 30 euron farkkuja. Etenkään silloin, jos olet kaverille 50 euroa velkaa”, Paula Lehtomäki tiivisti mieleenpainuvasti.

 

Kansanedustajat vastaavat oppilaiden kysymyksiin. Vasemmalta oikealle Touko Aalto, Arja Juvonen, Sanna Lauslahti, Paula Lehtomäki ja Nasima Razmyar. Kuvaaja: Heli-Maija Heikkinen.

Tilaisuutta olivat todistamassa kahden paikallislehden, Luoteis-Uusimaan ja Vihdin Uutisten toimittajat. Myös naapurikoulustamme Vihdin yhteiskoulusta saapui kymmenkunta oppilasta vierailulle.

Paneelikeskustelu kesti tunnin, mutta juttua olisi riittänyt pidemmäksikin aikaa. Yleisö oli mukana keskustelussa ja esitti omia kysymyksiään. Tilaisuuden jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus osallistua kouluruokailuun, mutta useimmat joutuivat poistumaan yhteiskuvien jälkeen rivakasti ehtiäkseen muihin Uudellamaalla ja Vihdissä järjestettyihin edustustilaisuuksiinsa.

Parlamenttikerholaiset yhdessä kansanedustajien kanssa onnistuneen paneelin jälkeen. Kuvaaja:Heli-Maija Heikkinen.

 

Jälkeenpäin parlamenttikerholaisten ilmeistä oli luettavissa suunnaton helpotus, mutta myös onnistumisen riemu. Suuremmilta sähläyksiltä ja katastrofeilta vältyttiin, vaikka päivän reisitreenit tulikin tehtyä portaita kolmen kerroksen välillä ylös ja alas kipittäessä.

Seuraavaksi parlamenttikerhomme kääntää katseet kohti Nuorten parlamentin täysistuntoa, jonne kerhomme saa lähettää kaksi edustajaa ja yhden toimittajan.

 

Lämmin kiitos kaikille järjestelyissä mukana ja tukena olleille sekä etenkin osallistujille!

Katri Tanskanen

Otalammen koulun parlamenttikerhon mediavastaava

 

Mihin Otalammen koulun parlamenttikerho tarvitsee vaalenpunaista kartonkia ja koristesaksia?

Otalammen koulun parlamenttikerholla on takanaan työntäyteinen puolivuotinen, mutta nyt yhteinen tavoite alkaa jo häämöttää.

29. tammikuuta koululle saapuvat aamulla kansanedustajat Paula Lehtomäki, Arja Juvonen, Jani Toivola ja Mikael Jungner. Miten tähän on tultu?  

Yhteiskuntaoppia koko yläasteelle opettava ja parlamenttikerhon toimintaa ohjaava opettaja esitteli Kansanedustajat kouluissa -teemaviikon kerholle ensimmäisen kerran syyskuussa perinteisessä maanantaiaamun kokoontumisessa. Eikö olisi hienoa, jos meidänkin koululle saataisiin järjestymään jotain tällaista?  

Päätös syntyi vajaassa kymmenessä minuutissa. Kutsuja alettiin suunnittelemaan välittömästi ja tarvikelistaa raapustettiin milloin minkäkin vihkon keskiaukeamalle. Vaaleanpunaista kartonkia, check, koristesakset, check. Paula Lehtomäki kehui, että kutsu on yksi hienoimmista, joita hän on uransa aikana nähnyt. 

Koulumme parlamenttikerhon koostumus on vaihdellut jopa tämän lukuvuoden aikana. Kaikki yläkoululaiset ovat tervetulleita mukaan ja moni käykin katselemassa meininkiä silloin tällöin. Kansanedustajien paneelikeskustelua vakiintui ajamaan eteenpäin kuusipäinen yhdeksäsluokkalaisista koostuva tyttöjoukko.  

 

 

 

Kuvassa vasemmalta oikealle Inka Kivelä, Julia Silfverhuth, Kia Lindqvist, Juulia Salminen, Sani Raunio ja Katri Tanskanen.

 

Kutsuvieraslistaa mietittiin kauan ja hartaasti. Kutsuja lähetettiin lopulta kymmenkunta. Kriteerit olivat melko helposti täytettävät; mistään puolueesta ei kutsuttaisi enempää kuin yksi kansanedustaja ja hänen tulisi olla valittu eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä.  

Lähetimme kutsut niin kirjallisena kuin sähköisessäkin muodossa lokakuun aikana. Vastauksia alkoi saapua jo seuraavan koulutunnin aikana sähköpostien lähettämisen jälkeen.

Moni joutui perumaan työmatkan tai muun tilaisuuden takia, mutta myöntävien vastausten saapumisen jälkeen riemulla ei ollut rajoja.  

Lähes kaikki työ tehtiin kouluaikana välitunneilla. Poissaoloja oppitunneilta ei juuri kertynyt yhteiskuntaoppia lukuun ottamatta.

Tulonsa varmistanut nelikko oli selvillä jo hyvissä ajoin ennen joululomaa.  

Projekti on ollut koko ajan ennen kaikkea oppilaiden oma. Kutsuissa on mainittu aina ensimmäisenä parlamenttikerhon puheenjohtajan nimi ja yhteystiedot. Vastaava opettaja on ollut kirjaimellisesti vastaava.

Mikään kysymys ei ole jäänyt vastaamatta ja tarvittaessa ohjausta ja tukea on aina ollut saatavilla.  

Tällä hetkellä työn alla on kysymyslaatikko, johon kuka tahansa yläkouluikäinen voi jättää kysymyksensä kansanedustajille, joihin toivoisi kuulevansa vastauksen paneelikeskustelussa.

Kuvassa Kia ja Juulia askartelevat kysymyslaatikkoa

 

Parlamenttikerho käy kysymykset läpi ja valitsee niistä mielenkiintoisimmat. Innokkaimmat laskevat jo päiviä h-hetkeen.

Tapahtuman tunnelmia tullaan päivittelemään tähän blogiin jälkeenpäin.

 

Katri Tanskanen

Otalammen koulun parlamenttikerhon mediavastaava                                  

Kansanedustajat kouluissa -viikko

Kansanedustajat rantautuvat tammikuun loppupuolella kouluihin ja oppilaitoksiin keskustelemaan oppilaiden kanssa ajankohtaisista asioista. Nuorten parlamentti –kerhot ovat olleet mukana järjestämässä oman koulunsa tapahtumia ja tuomassa tapahtumaan aitoa nuoria kiinnostavaa näkökulmaa.

Tilaisuudesta kannattaa ottaa irti kaikki mahdollinen hyöty ja kysellä ja keskustella vieraan kanssa syvällisesti. Tämä on hyvä tilaisuus myös kysyä tarkentavia kysymyksiä, pyytää erimerkkejä, tuoda esille juuri niitä asioita, joihin kansanedustajien tulisi kiinnittää huomionsa.

Nuorten parlamentti –kerhot voivat esitellä koulunsa ihan tavallista arkea iloineen ja huolineen. Hyvät kaverit, osaavat opettajat ja kiinnostavat sisällöt lienevät niitä positiivisia arjen asioita kerrottavaksi valtakunnan politiikan huipulle. Samalla kuitenkin nuoria painavat huolet lähimmäisistä,  opinnoista ja lomautuksista. Kaikki nämäkin koskettavat nuoria ympäri Suomea.

Kerhojen kannattaa ottaa vierailusta irti myös mediahuomio. Tämä on mukava paikka kokeilla, millä keinoin saa paikkakunnan lehden kiinnostumaan koulusta tai voisiko somea hyödyntää jollakin uudenlaisella tavalla? Entä blogi-tekstit kokoamaan tunnelmia valmisteluista, tilaisuudesta ja jälkipuinnista? Vierailu voi olla mielenkiintoinen seikkailu politiikan maailmaan.

Julkaisemme mielellämme materiaalia vierailuista osana Nuorten parlamentin facebook –sivua. Ole yhteyksissä tiina.karhuvirta(at)opinkirjo.fi

Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä?

 

Eduskunnassa suullisia kysymyksiä tehdään yleensä torstaina täysistunnon aluksi suullisella kyselytunnilla.  Ministerit eivät tiedä, mitä kysytään, joten vastausta ei voi valmistella etukäteen. Suullinen kyselytunti on varmaankin se paikka, jossa hallitus-oppositio-asetelma on selvimmin esillä.

Nuorten parlamentissa suulliset kysymykset ovat se keino, jolla lainsäätäjä pyritään saamaan tietoiseksi niistä ajankohtaisista asioista, jotka nuoret haluavat nostaa esille. Esille ei ole tarkoitus nostaa vain sellaisia asioita, joita yleisesti on totuttu pitämään nuorten asioina, kuten koulutusta , opetusta ja vapaa-aikaa koskevia kysymyksiä. Eduskunta on se poliittinen näyttämö, joka tarjoaa tilaisuuden nostaa esille myös  muita tärkeäksi koettuja asioita. Edellisillä kerroilla on listoilla ollut kysymyksiä turvallisuuteen ja puolustukseen, työllisyyteen ja työntekijöiden kohteluun tai vaikkapa kehitysyhteistyöhön liittyviä asioita.

Olisi mukavaa, jos kerhon laatima suullinen kysymys olisi yhteisen keskustelun tulos.  Kerho on aivan mahtava paikka käydä turvallisessa ympäristössä yhteiskunnallista keskustelua, kuunnella erilaisia näkökantoja ja harjoitella perustelua, kaivaa yhdessä tarvittavia taustatietoja ja harjoitella yhteistä kannanmuodostusta.

Suulliset kysymykset lähetetään käyttämällä lomaketta, joka löytyy osoitteesta http://www.nuorteneduskunta.fi/fi/suullisten-kysymysten-laatiminen  .  Kysymyksiä voi lähettää vain ne koulut, jotka ilmoittautuivat määräaikaan mennessä mukaan toimintaan.

Viimeinen päivä on 3.2.2014. Sen jälkeen kysymykset kootaan yhteen äänestystä varten. Äänestys on avoin myös niille kouluille ja nuorille, jotka eivät ole mukana toiminnassa. 

Eduskunnan istuntosali on haluttu paikka

Nuorten parlamenttiin ilmoittautui yli 120 kerhoa tai ryhmää eri puolilta Suomea. Kiinnostusta, aktiivisia nuoria kansalaisia ja aikuisia heitä tukemassa on siis olemassa ihan mukava määrä. Istuntosalin paikkoja on vain 199, kun puhemies säilyttää paikkansa ja johtaa Nuorten parlamentin istuntoa omalta paikaltaan. Tässäpä onkin sitten Nuorten parlamentin järjestelijöille sitten pulmaa. Kaikki kerhot haluaisivat kaksi paikkaa istuntosaliin, mutta toivetta on ihan mahdoton toteuttaa.

Harmillisesti osa kerhoista saa istuntosaliin vain yhden paikan. Pettymys on varmasti suuri ja mietintä siitä, kannattaako Helsinkiin ja eduskuntaan edes lähteä. Ja miten sitten motivoida kaikkia niitä innokkaita, jotka eivät millään pääse mukaan edes eduskuntataloon sisään. Luulen, että tässä kohden toimintaan tulee luontaisesti edustukselliseen demokratiaan liittyvää keskustelua, joka pohjautuu omakohtaiseen kokemukseen. Kerhon voisi ajatella toimivan oman oppilasedustajansa tsemppaajana ja ”tukijoukkona”. Kerhon oma oppilasedustaja taas on viestinviejä sekä kerhosta valtakunnan poliitikoille kuin sanansaattaja poliitikoilta kerhoon ja omaan kouluun.  Oman kerhon oppilaan voi bongata salista ja jännittää hänen kanssaan kysymysvuoroa, kuunnella tarkoin vastauksia ja jatkaa sitten kerhossa taas puhumista ja vaikkapa olla uudestaan yhteyksissä edustajiin uusien näkökantojen kanssa. Tai sitten lähteä rohkeasti mukaan erilaisten ryhmien toimintaan edistämään tärkeäksi kokemia asioita.

Keväällä tavataan eduskunnassa!

Kutsuttaisiinko kansanedustaja meidän kerhomme kummiksi?

Nuorten parlamentti –kerhot ovat tehneet olleet ehkä uranuurtajia kansanedustajien kouluun kutsumisessa.  Muotoja on ollut monia ja tapahtuman suunnittelussa ollut mukana kerholaisia, oppilaskunnan aktiiveja tai muuten vain mukaan on tullut sellaisia nuoria, jotka haluavat tuoda esille omia kysymyksiään. Kansanedustaja on saatettu haastaa yhteiskunnalliseen keskusteluun pelien pelaamisella, perinteisellä paneelikeskustelulla tai koulun Talk Shown vieraaksi. Ja ovat kansanedustajat päässeet säännöllisesti keskustelemaan nuorten toivomista asioista eduskunnassa järjestetyissä kerholaistilaisuuksissa.

Kansanedustajat ovat raportoineet kerholaistilaisuuksissa käydystä keskusteluista saaneensa sellaisia oivalluksia ja ymmärrystä vaikkapa opiskeluun liittyvistä asioista, joita hän ei olisi millään voinut saada lukemalla raportteja, tutkimuksia tai sanomalehtiä.  Kansanedustajan työtähän on juuri kansalaisten tapaaminen ja sitä kautta saadun informaation eteenpäin vieminen ja vaikuttaminen tätä kautta.

Nuorten mielestä tilaisuudet, joissa on voinut keskustella kansanedustajien kanssa vapaamuotoisesti ovat, ovat taas syventäneet heidän ymmärrystään ajankohtaisista asioista.  Omien sanojensa mukaan he ovat vaikuttaneet aivan oikeasti. 

Kerho voi olla aktiivinen ja aloitteellinen pyytäessään kansanedustajaa mukaan omaan kerhokokoontumiseen. Kansanedustajaa voisi pyytää kummiksi, joka tapaa kerholaisia vaikkapa kaksi kertaa. Kerran ennen Nuorten parlamentin –istuntoa  ja paikanpäällä eduskunnassa sitten niitä kerholaisia, jotka ovat edustamassa kerhoa istunnossa.

Kansanedustajat ovat joka tapauksessa mukana Kansanedustajatkouluihin –kampanjassa, jossa he vierailevat tammikuun loppupuolella oman vaalipiirinsä kouluissa. Joten kannattaa olla vain rohkea, olla yhteyksissä avustajaa ja keskustella aiheesta.

Miksi ihmeessä mukaan?

 

Minulta kysytään aina joskus perusteluja sille, miksi koulu lähtisi mukaan Nuorten parlamentiin. Kesän aikana pohdiskelin asiaa ja ainakin nämä syyt ovat vuosien varrella nousseet esille tärkeinä.

Ainutlaatuinen mahdollisuus

Nuorten parlamentti on ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua poliitikkoihin, keskustella nuoria kiinnostavista asioista ja tuoda yhteiskunnalliset esille valtakunnan huipulle.

Myönteinen kuva aktiivisista nuorista

Toiminta nostaa esille aktiivisia, välittäviä  ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuvia nuoria. Kerrankin on mahdollisuus olla samanhenkisten nuorten kanssa yhdessä ja vielä eri puolilta Suomea kotoisin olevien.

Politiikan ykkösareena

Matka Helsinkiin eduskuntaan tapaamaan ministereitä ja kansanedustajia on jollekin nuorelle ykkösjuttu. Tärkeitten asioitten esille nostaminen politiikan ykkösareenalla ei ole mikään pikku juttu.

Demokratia on tarkoitettu kaikille

Suomalaisessa järjestelmässä kansanedustajan pestiin voi päästä varsin monenlaisesta taustasta. Istuntosalissa istuva nuori voi omakohtaisesti todeta sen, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen on tarkoitettu meille kaikille – myös hänelle. Tässä ja nyt.

Helposti lähestyttävä kokonaisuus

Nuorten parlamentti on tehty helposti lähestyttäväksi kokonaisuudeksi, johon opettajan ja ohjaajan on mukava tarttua. Nuorten parlamentti –kerhon tai ryhmän toimintaa tuetaan valmiilla aineistolla, mutta ruohonjuuritasontoiminta on juuri sellaista kuin kerho päättää.

Näkökulmat on koottu vuosien aikana erilaisissa keskusteluissa nuorten ja aikuisten kanssa.

Nuorten parlamentin täysistunnon valmistelut alkaneet

Keskikesän helteestä huolimatta kevään 2014 Nuorten parlamentin täysistunnon valmistelut ovat alkaneet. Tavoitteena on saada mukaan mukavia ja aktiivisia nuoria, sanavalmiita toimittajaoppilaista,  innokkaita ohjaajia ja monta uutta koulua.

Syksyn aikana tapahtuu taas paljon.

Ilmoittautuminen mukaan istuntoon päättyy lokakuun viimeisenä päivänä. Ilmoittautua voi ilmoittautumislomakkeen  kautta.  Tämän päivän jälkeen listat sulkeutuvat ja jaamme Nuorten parlamentin työryhmän kokouksessa mukaan ilmoittautuneille kerhoille paikat vaalipiirilakia soveltaen.

Marraskuussa mukaan ilmoittautuneet kerhot saavat tietää oppilasedustajapaikkamäärän.

Toimittajaoppilaille teemme yhdessä Sanomalehtien liiton kanssa erikoisohjelman, joka julkaistaan viimeistään vuoden vaihteessa.

Suullisten kysymysten lähettäminen ja viime hetken muut valmistelut tapahtuvat alkuvuodesta 2014.