Ähtärin Yhteiskoulu on ollut mukana Nuorten
parlamentin kerhotoiminnassa alusta asti ja sinä aikana tavat valita edustaja-
ja toimittajaoppilaat eduskuntaan täysistuntopäivään ovat olleet moninaiset. Tärkeintä
valintatavassa on aina ollut se, että nuoret ovat saaneet sen itse päättää ja
he ovat pitäneet sitä oikeudenmukaisena.
Koulussamme parlamenttikerho pidetään ns.
välituntikerhona. Syksyllä kun kerhotoiminta alkaa, mukana on noin 20 oppilasta,
ja tästä määrästä joskus jopa puolet tipahtaa pois jo ennen joulua. Kerromme
aina kerhon aloittaessa, että tulemme marraskuussa keskustelemaan siitä, mitä
tehtävää oppilaat haluaisivat lähteä hoitamaan ja millainen valinta olisi heidän
mielestään tasapuolinen.
Edustajaoppilas ja toimittajaoppilas valitaan
aktiivisesti kerhotoimintaan osallistuneiden joukosta. Olemme huomanneet, että
jos edustajaoppilaita voidaan lähettää täysistuntopäivään vain yksi, tämä myös
rajaa Helsinkiin haluavien oppilaiden määrää ja siksi aina kerromme, kuinka
moni kerholainen on pääsemässä mukaan, kunhan olemme saaneet tästä tiedon. Toimittajaoppilaita
pääsee istuntoon mukaan aina yksi ja meidän koulussamme kiinnostus tehtävää
kohtaan ei ollut yhtä suurta kuin edustajaoppilaan.
Millaisiin valintatapoihin kerholaiset ovat sitten päätyneet
edustaja- ja toimittajaoppilaiden valinnassa? Koskaan kerholaiset eivät ole
halunneet, että koko koulu voisi äänestää lähtijät. Perusteluina tähän on
ollut se, että kerhoon kuulumattomat eivät tiedä, mitä oppilaat ovat menossa
tekemään. Arpominen sen sijaan on ollut kerholaisten mielestä hyvä vaihtoehto
ainakin kaksi kertaa ja kerran kerholaiset ovat halunneet, että lähtijät
valitaan kokeen kautta. Myös luotto opettajien näkemykseen on ollut kerholaisten
keskuudessa vahva. Jos lähtijät eivät ole selvinneet kerhokeskusteluilla ja
arvontaa ei ole haluttu, on koottu oppilaiden valitsema 3–4 opettajan raati
tekemään ratkaisu.
Viimeisimpään vuoden 2018 Nuorten parlamentin
täysistuntoon toimittajaoppilas valittiin suoraan ja edustajaoppilas raadilla.
Valinnat tehtiin marraskuussa kahdeksan aktiivisen oppilaan joukosta, kun alun
perin kerhossa syksyllä aloittaneita oli ollut neljätoista.
Toimittajaoppilaaksi halusi ensisijaisesti vain yksi kerholaisista ja muut
oppilaat olivat sitä mieltä, että on oikeudenmukaista, että hänet näin ollen
myös valitaan tehtävään. Toimittajaoppilaan varahenkilöt sovittiin päätettävän
sen jälkeen, kun tiedettiin, ketkä oli valittu edustajaoppilaiksi. Edustajaoppilaiden
valinnan kerholaiset halusivat tehdä opettajaraadilla. Olin antanut
kerholaisille tehtäväksi tehdä suullisia kysymyksiä täysistuntoon ja nuoret
haluaisivat, että heidän nimeämänsä kolmen opettajan raati laittaisi nämä
kysymykset paremmuusjärjestykseen. Kysymykset annettiin raadille arvioitavaksi
nimettöminä ja parhaiten pärjänneiden kysymysten laatijat valittiin
oppilasedustajiksi täysistuntoon. Varsinaiset Nuorten parlamentin äänestykseen
lähetetyt suulliset kysymykset valittiin uudelleen vielä erikseen kerhon
kokouksessa. Toinen nuorten valitsemista kysymyksistä oli sama kuin mihin
opettajaraati oli päätynyt asettaessaan kysymyksiä paremmuusjärjestykseen.
Kuten esimerkit osoittavat, voi Nuorten parlamentin
oppilas- ja toimittajaoppilaan valinnan tehdä varsin moninaisesti. Oleellisinta
on oppilaiden osallistuminen valintatavan päättämiseen ja että he kokevat sen
mielekkääksi ja reiluksi.
Teksti: Anne Luodeslampi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti