tiistai 2. lokakuuta 2018

Edustaja- ja toimittajaoppilaan valinta Nuorten parlamenttiin

Ähtärin Yhteiskoulu on ollut mukana Nuorten parlamentin kerhotoiminnassa alusta asti ja sinä aikana tavat valita edustaja- ja toimittajaoppilaat eduskuntaan täysistuntopäivään ovat olleet moninaiset. Tärkeintä valintatavassa on aina ollut se, että nuoret ovat saaneet sen itse päättää ja he ovat pitäneet sitä oikeudenmukaisena.   

Koulussamme parlamenttikerho pidetään ns. välituntikerhona. Syksyllä kun kerhotoiminta alkaa, mukana on noin 20 oppilasta, ja tästä määrästä joskus jopa puolet tipahtaa pois jo ennen joulua. Kerromme aina kerhon aloittaessa, että tulemme marraskuussa keskustelemaan siitä, mitä tehtävää oppilaat haluaisivat lähteä hoitamaan ja millainen valinta olisi heidän mielestään tasapuolinen.  Edustajaoppilas ja toimittajaoppilas valitaan aktiivisesti kerhotoimintaan osallistuneiden joukosta. Olemme huomanneet, että jos edustajaoppilaita voidaan lähettää täysistuntopäivään vain yksi, tämä myös rajaa Helsinkiin haluavien oppilaiden määrää ja siksi aina kerromme, kuinka moni kerholainen on pääsemässä mukaan, kunhan olemme saaneet tästä tiedon. Toimittajaoppilaita pääsee istuntoon mukaan aina yksi ja meidän koulussamme kiinnostus tehtävää kohtaan ei ollut yhtä suurta kuin edustajaoppilaan.       

Millaisiin valintatapoihin kerholaiset ovat sitten päätyneet edustaja- ja toimittajaoppilaiden valinnassa? Koskaan kerholaiset eivät ole halunneet, että koko koulu voisi äänestää lähtijät. Perusteluina tähän on ollut se, että kerhoon kuulumattomat eivät tiedä, mitä oppilaat ovat menossa tekemään. Arpominen sen sijaan on ollut kerholaisten mielestä hyvä vaihtoehto ainakin kaksi kertaa ja kerran kerholaiset ovat halunneet, että lähtijät valitaan kokeen kautta. Myös luotto opettajien näkemykseen on ollut kerholaisten keskuudessa vahva. Jos lähtijät eivät ole selvinneet kerhokeskusteluilla ja arvontaa ei ole haluttu, on koottu oppilaiden valitsema 3–4 opettajan raati tekemään ratkaisu.

Viimeisimpään vuoden 2018 Nuorten parlamentin täysistuntoon toimittajaoppilas valittiin suoraan ja edustajaoppilas raadilla. Valinnat tehtiin marraskuussa kahdeksan aktiivisen oppilaan joukosta, kun alun perin kerhossa syksyllä aloittaneita oli ollut neljätoista. Toimittajaoppilaaksi halusi ensisijaisesti vain yksi kerholaisista ja muut oppilaat olivat sitä mieltä, että on oikeudenmukaista, että hänet näin ollen myös valitaan tehtävään. Toimittajaoppilaan varahenkilöt sovittiin päätettävän sen jälkeen, kun tiedettiin, ketkä oli valittu edustajaoppilaiksi. Edustajaoppilaiden valinnan kerholaiset halusivat tehdä opettajaraadilla. Olin antanut kerholaisille tehtäväksi tehdä suullisia kysymyksiä täysistuntoon ja nuoret haluaisivat, että heidän nimeämänsä kolmen opettajan raati laittaisi nämä kysymykset paremmuusjärjestykseen. Kysymykset annettiin raadille arvioitavaksi nimettöminä ja parhaiten pärjänneiden kysymysten laatijat valittiin oppilasedustajiksi täysistuntoon. Varsinaiset Nuorten parlamentin äänestykseen lähetetyt suulliset kysymykset valittiin uudelleen vielä erikseen kerhon kokouksessa. Toinen nuorten valitsemista kysymyksistä oli sama kuin mihin opettajaraati oli päätynyt asettaessaan kysymyksiä paremmuusjärjestykseen.  

Kuten esimerkit osoittavat, voi Nuorten parlamentin oppilas- ja toimittajaoppilaan valinnan tehdä varsin moninaisesti. Oleellisinta on oppilaiden osallistuminen valintatavan päättämiseen ja että he kokevat sen mielekkääksi ja reiluksi.


Teksti: Anne Luodeslampi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti