Kannattaisiko vaikuttaa?

Kesäkuun puolivälissä julkaistiin Helsingin sanomissa uutinen, jossa nobelisti Bengt Holmstöm kertoi tutkimuksesta, jonka mukaan nuorten arvostus demokratiaan on laskenut huolestuttavasti. Jutun mukaan tutkimuksessa olisi kysytty nuorilta ympäri maailmaa, kuina tärkeänä he pitävät demokratiaa. Parinkymmenen vuoden takaisesta 75 prosentista nyt vain 25 prosenttia nuorista piti demokratiaa tärkeänä. Holmström kysyykin elämmekö jälkidemokraattisessa maailmassa, jossa toimitaan vain somessa?

Juttu on varsin kuvaava, kun pohtii viimeaikaista keskustelua demokratiasta ja sen tulevaisuudesta. Faktojen jälkeinen maailma edesauttaa demokratian murenemista, kun kansalaiset eivät oikein voi enää luottaa mihinkään tietoon. Tiedosta on tullut enemmän mielipide, kuin johonkin luotettavaan perustuva väite. Tieteellinen tieto on tietenkin pohjimmiltaan ja määritelmienkin mukaan vain uskomus, mutta perusteltu uskomus, joka pohjautuu johonkin tiedeyhteisön jakamaan käsitykseen.

Ehkä kuitenkin on mahdollista taistella tällaista kehitystä vastaan antamalla nuorille mahdollisuus toimintaan ja vaikuttamiseen. Rakenteiden pystyttäjien ja ylläpitäjien on vain havaittava kaikki sudenkuopat näennäisdemokraattisesta toimintatavasta. Jotta rakenteiden ylläpitäjät havaitsevat tämän on heidän oltava valmiita avoimeen ja rehelliseen reflektioon. Tämä on tärkeätä kaikissa rakenteissa, joissa toimimme yhdessä nuorten kanssa. Myös Nuorten parlamentissa.

Nuorten parlamentti -toiminnan tavoitteita on kirkastettu. Toiminnan tavoitteena on "innostaa koululaisia osallistumaan ja vaikuttamaan nuorille tärkeisiin asioihin" (eduskunnan ja Opinkirjon yhteinen muistio 12/2016). Minusta on huomionarvoista se, että toiminnan järjestäjät ovat uskaltaneet jättää tavoitteen varsin avoimeksi ja erilaisia kokeiluja sallivaksi. Toki näin kirjattu tavoite on hankala  arvoida. Tähän pyydänkin teidän apuanne. Kuinka arvioida nuorten innostusta osallistua ja vaikuttaa?  Ja viitaten alun Holmströmin huoleen, millainen mahdollisuus Nuorten parlamentilla on valaa nuoriin uskoa demokratiaan ylivertaisena hallintomuotona?

Teksti: Tiina Karhuvirta

Ensi kevään vaikuttavin päivä!

Maaliskuun 23. päivänä eduskuntatalo täyttyy peruskoulun oppilaista. Eduskuntatalon remontin jälkeen ensimmäistä kertaa kansanedustajan tuolille istahtaa 199 nuorta kysymään nuoria kiinnostavia kysymyksiä valtioneuvoston jäseniltä. Silloin on valmistelut kouluissa tehty, kamerat ladattu, kynä teroitettu ja matka Helsinkiin tehty.

Mukaan pääsee vain ilmoittamalla koulunsa halukkuuden osallistua Nuorten parlamentin istuntoon. Viimeinen ilmoittautumispäivä on marraskuun 17. ja sen jälkeen ei pääse enää mukaan. Koulun saamat oppilasedustajapaikat ilmoitetaan joulukuussa 2017. Ja mikä parasta: Oppilasedustajien matkat  ja mahdollinen majoitus maksetaan. Koululle jää ohjaajan ja toimittajaoppilaan matkustuskulut kustannettavaksi.

Sen jälkeen alkaakin valmistautuminen istuntoon. On päätettävä, kuka pääsee kansanedustajan paikalle, kuka saa toimia toimittajaoppilaana. Ja tärkein kaikista, mitä ihmettä meidän koulu ja sen edustaja haluavat kysyä? Nuorten kysymykset ovat tärkeä viesti päättäjille ja virkamiehille siitä, mikä askarruttaa nuorten mieliä ja mihin he haluaisivat päättäjien kiinnittävän huomiota. Kysymyksistä tehdään koonti, joka toimitetaan esimerkiksi opetusministeriön virkamiehille, Opetushallitukseen, Valtion nuorisoneuvostolle ja Lapsiasiavaltuutetun toimistoon.

Miksi nuorten pitäisi tyytyä odottelemaan?
Yhteiskunnallinen osallistuminen pitää olla mahdollista  lapsille ja nuorille. 

Nuorten parlamentti on tarkoitettu perusopetuksen päättöluokilla oleville oppilaille. Mukaan mahtuu 199 ensin ilmoittautunutta koulua. Näin, jotta jokainen mukana oleva koulu saa ainakin yhden oppilasedustajapaikan.

Ilmoittaumislinkki

https://www.webropolsurveys.com/S/BD13A4A71A6DF10B.par

Haluatko tietää lisää? Ota yhteyttä tiina.karhuvirta[at]opinkirjo.fi tai kurkista osoitteeseen

https://www.eduskunta.fi/FI/NuortenEduskunta/Sivut/default.aspx



Teksti ja kuva: Tiina Karhuvirta

Hei ne tuli sittenkin!

Tammikuussa 2017 kansanedustajat osallistuivat demokratiakasvatustalkoisiin. Parin viikon aikana kansanedustajat tekivät satoja vierailuja kouluissa ja oppilaitoksissa ja puhuivat tuhansille nuorille työstään, politiikasta ja poliittisesta päätöksenteosta.

Pyysimme muutamaa aktiivista koulua tuottamaan vierailusta videoreportaasin.

Päättäjät meidän vieraana -video kertoo vierailun järjestämisestä Raumankarin yhtenäiskoulussa Kalajoella.

Päättäjät meidän vieraana

Outi&Jyrki päivä nuorten tentissä on espoolaisen Karakallion koulun oppilaiden tekemä kooste vierailusta.

Outi&Jyrki päivä nuorten tentissä


Nuorten parlamentin istunto järjestetään keväällä 2018.

Ole yhteyksissä tiina.karhuvirta[at]opinkirjo.fi

Tiina Karhuvirta

Kouluissa rakennetaan demokratian kivijalkaa - Voisivatko kansanedustajat tavata yläkoululaisia ja Nuorten parlamentti -kerholaisia säännöllisesti?

Eduskunnan Suomi 100 –juhlavuoden ensimmäisenä toimena toteutetaan Kansanedustajat kouluissa –kampanja tammikuun kahtena viimeisenä viikkona. Kampanja on tavoittanut yhteensä yli 400 peruskoulua, lukiota ja ammatillista oppilaitosta.

Nuorten parlamentin aktiivisia kouluja pyydettiin syksyllä mukaan toteuttamaan vierailujen tallennusta videoin ja blogein. Kevään aikana onkin luvassa nippu oppilaiden toteuttamia videoita oman koulunsa tapahtumasta.

Avajaistapahtuma järjestettiin Länsimäen koulussa Vantaalla 16.1.2017. Tilaisuuden arvokkuutta korosti avaussanat lausuva puhemies Lohela.  Koska kyseessä ei ollut mikä tahansa avaaminen, oli koulu liputettu ja koristeltu Suomi 100 –juhlavuoden teemaan sopien sini-valkoisin värein.

Mukana tapahtumaa järjestämässä olivat oppilaskunnan hallitus, vapaaehtoisia oppilaita ja koulun tukioppilaat.  Kakkos- ja kolmosluokkalaisten Tempo-orkesteri musisoi ohjelman käyntiin ja muistutti kuinka kulttuurin tuottaminen yhdistää monitaustaisia lapsia ja heidän perheitään.

Rehtori Reinikaisen ja puhemies Lohelan avaussanojen jälkeen pääsivät oppilaat ääneen. Videon välityksellä Länsimäen koulun oppilaat pohtivat sitä, millainen Suomi on viidenkymmen vuoden kuluttua ja mikä Suomessa on hyvää. Saatesanojen myötä siirryttiin kansanedustajapaneeliin, jossa mukana olivat vantaalaiset kansanedustajat Antti Lindtman, Sari Multala ja Mika Niikko. Paneelin juontajina toimivat Emma Hynninen ja Niko Suwarisge. Paneelistit esittivät ajatuksiaan mm. siitä, mistä nuoret löytävät tulevaisuudessa töitä, miten vihapuhetta pitäisi torjua ja mitä hyviä uutisia Euroopassa ja maailmalta on kuulunut.

Vaihdoin ajatuksia tapahtumasta Daniel Anderssonin, Joel Mäenpään, Maija Virmakarin, Neita Länsmanin, Elli Holman ja Emma Malmin kanssa. Ryhmä oli iloinen ja tyytyväinen, kun tilaisuus oli onnistunut ja nuoret olivat onnistuneet poimimaan heille tärkeitä asioita kysyttäväksi. Nuoret olivat hieman yllättyneitä siitä, kuinka kansanedustajat puhuvatkin, että Suomessa voi tulevaisuudessa mennä paremmin kuin mitä mediasta kuullaan. Tämä luo uskoa ja toivoa nuorille elämänvaiheessa, jolloin tehdään pitkälle aikuisuuteen vaikuttavia ratkaisuja. Huolet ja murheet ovat vallanneet median ja uutisankkurikin saattaa aasinsiltana mainita siirtymisestä Suomen huoliin. Epävarma ja jännittynyt maailmanpoliittinen tilanne näkyi kevään 2016 Nuorten parlamenttiin saapuneissa kysymyksissä. Kysymyksistä kumpusi nuorten huolenaiheet zika-viruksesta terrorismiin. Vaikka media saattaa ruokkia ylemäärin uhkakuvia, emme voi kuitenkaan sulkea silmiä siltä, että nuoret kokevat turvallisuuden tunteen heikentyneen.

Haastatellut nuoret haluaisivat vielä enemmän tietoa tulevaisuuden työmahdollisuuksista, jotta osaisi valita oikean koulutussuunnan ja opintojen jälkeen olisi mahdollisuus työllistyä. Nuorten parlamenttiin vuosien aikana tulleiden satojen kysymysten perusteella väitän, että peruskoulun päättöluokilla olevia nuoria kiinnostavat työ, toimeentulo, asuminen ja joukkoliikenne. Joskus olen kummastellut sitä, miksi niin moni koulunsa päättänyt nuori haluaa kysyä peruskoulun sisältöihin liittyvistä asioista pikemmin kuin toisen asteen tai kolmannen asteen koulutuspolitiikkaan liittyvistä asioista. Voisi nimittäin olettaa nuorten käymien keskustelujen perusteella, että nuoret tähyävät eteenpäin ja haluaisivat vaikuttaa erityisesti tuleviin opintoihin ja sen myötä parantaa työllistymismahdollisuuksiaan.

Kansanedustajat kouluissa –kampanja loppuu jo tammikuussa. Tempauksena sen kesto ja laajuus ovat rajallisia. Nuorten parlamentissa mukana olevat ja mukaan tulevat yläkoulut ja kerhot voisivat ottaa tempauksesta vinkin ja kutsua alueensa kansanedustajan koululle. Toimintaa voisi pyörittää  ”kummikansanedustaja” –merkin alla, jolloin kansanedustaja käy lukukauden aikana kerran oppilaiden järjestämällä vierailulla . Vierailun aikana käytäisiin  Tämä antaisi mahdollisuuden molemminpuoliseen näkökulmien avautumiseen. Nuorille paljastuisi  yhteiskunnallisten kysymysten moninaisuus ja kansanedustajat pääsivät kurkkaamaan nuorten arkitodellisuuteen. 

Seuraa kansanedustajien vierailuja twitterissä #kansanedustajatkouluissa ja #eduskunta

Teksti 

Tiina Karhuvirta

Yhteiskunnan muutokset näkyvät Nuorten parlamentissa

Nuorten parlamentti on järjestetty joka toinen vuosi vuodesta 1998. Nuorten Ääni –toimitus on ollut mukana jo vuodesta 2010. Koska nuorten parlamentti on paikka, jossa nuorille tärkeät asiat tulevat esiin ja niistä pystyy kysymään kansanedustajilta, toimituksen oli luontevaa tulla mukaan. Itse olin mukana vuonna 2014 ja uudelleen tänä vuonna.

2014

2016

No miten viime kerta ja tämä vuosi eroavat toisistaan? Tehdään pieni analyysi muistojen perusteella. Vuonna 2014 Nuorten parlamentti järjestettiin varsinaisessa Eduskuntatalossa, tänä vuonna väistötiloissa Pikkuparlamentissa ja Sibelius-Akatemiassa. Kirjoitan tätä tekstiä modernissa puisessa laatikossa, jossa lattia, seinät ja katto on tehty saarnesta, missä viime kerralla vanhassa jykevässä kokoushuoneessa. Sama vanha-uusi kaava näkyy muuallakin. Viimeksi vanha, nyt uusi: hallitus, rakennus ja toimituksen kokoonpano. Perussuomalaiset oli vuonna 2014 oppositiopuolue ja nyt - jumalauta! Vain kokoomus välttyi suurilta muutoksilta, siinähän on vakaa puolue - joka vaihtoi pääministerin kesken kauden. Ai niin, se some. Silläkin on nyyt suurempi merkitys kuin ennen, kun toimitus ja eduskunta itsekkin käyttää kaikkia mahdollisia kanavia Facebookista Periscpopeen #np2016.

Mitä muuta? Teemat ja painopisteet ovat eri: tänä vuonna dominoivina teemoina ovat pakolaisuus, ympäristö ja hallituksen leikkaukset. Viime kerralla oli paljon kysymyksiä liittyen valtion velkaantumiseen ja koulutukseen. Suurin ero on kuitenkin tämä: Viime kerralla meillä oli keksejä ja Zysse (Ben Zyskowicz) tuli ja söi ne, mutta tänä vuonna ei ole keksejä ja Zysseäkään ei näkynyt, vaikka hän olikin paikalla, hmm…

Yhdistävänä tekijänä molempien kertojen välillä on kuitenkin se, että molemmista jäi hyvä fiilis. Näkee, että nuoret ympäri Suomen ovat aktiivisia ja kiinnostuneita politiikasta, poliitikot ovat valmiina kuulemaan nuoria ja päivä oli tosi kiireinen loppujen lopuksi. Annan nyt soihdun seuraavalle nuorelle, sillä vuonna 2018 en ole enää mukana.

Toimittaja: Aleksei Myller

Nuorten parlamentti kielsi tupakanmyynnin

”Koulutuksesta leikataan. Sitä ei uudisteta, vaan siitä leikataan. Koska nuorilla ei ole äänioikeutta, eivät he saa vaikuttaa koulutussäästöistä käytävään keskusteluun”. Muun muassa tällainen puheenvuoro synnytti keskustelua Nuorten parlamentin täysistunnossa.

Täysistunnossa esitettiin mielenkiintoisia pointteja. Paikalla olevat nuoret esittivät teräviä kysymyksiä, joihin paikalla olevat ministerit yrittivät vastailla. Tärkeimmiksi puheenaiheiksi nousivat Suomen maahanmuuttopolitiikka sekä koulutussäästöt.

Kuva: Jonna Oskarsson

Aapo Kallama nosti kysymyksessään esille tupakanmyynnin kieltämisen. Puhemies Lohela piti aiheesta äänestyksen. Äänin 127-61 Nuorten parlamentti kielsi tupakanmyynnin Suomessa.

Iida Kontio ehdotti, että koulujen kesälomat alkaisivat viikkoa ennen juhannusta ja loppuisivat elo-syyskuun vaihteessa. Ministeri Grahn-Laasonen kertoi olevansa valmis jatkamaan keskustelua koulujen kesälomien siirtämisestä. Myös tästä äänestettiin. Äänet olivat hieman tasaisemmat tällä kertaa: 110-73. Tunnin sisällä Nuorten parlamentti oli kieltänyt tupakanmyynnin ja nyt siirtänyt koulujen kesälomia. Harmi vaan, että päätökset eivät oikeasti vaikuta Suomen lainsäädäntöön.

Kuva: Jonna Oskarsson

Rasmus Rajakallio esitti kysymyksen tasa-arvoisesta asevelvollisuuslaista. Juha Rehula totesi kysymykseen, että: ”Ei ole tapahtumassa muutosta, jossa asevelvollisuus tulisi tasa-arvoiseksi”. Puolustusministeri Niinistö kehotti kaikkia Suomen miehiä olemaan ylpeitä asevelvollisuudestaan.

Nuorten parlamentin täysistunnossa nuoret saivat jakaa ajatuksiaan poliitikoille. Toivottavasti sillä on jotain vaikutusta eduskunnan toimintaan tulevaisuudessa. Olisi erittäin virkistävää, jos politiikassa tehtäisiin edes joskus näinkin nopeita päätöksiä.

Kuva: Aleksei Myller

Nuorten parlamentin tunnelmiin voi palata sosiaalisessa mediassa hashtageillä #np2016 ja #eduskunta sekä Nuorten Ääni –toimituksen ja eduskunnan Twitter-tileillä. Pakolaisaiheesta tulee juttu huomisen Helsingin Sanomiin. 

Toimittaja: Akseli Nurminen

Sähköautobuumin esteet

Nuorten parlamentin suullisen kyselytunnin kysymyslistalla oli myös kysymys sähköautoilusta. Kysymykseen asti ei kyselytunnilla ehditty, mutta Nuorten Ääni -toimituksen Aleksei pohti aiheitta Suomen Kuvalehden Megafoni-blogissa.

Lue Aleksein juttu täältä.

Aamun tunnelmia Nuorten parlamentista

Nuorten parlamentti vuosimallia 2016 starttasi tänään kahdeksalta aamulla. Herkullisen aamiaisen lomassa kyselimme nuorilta heidän tunnelmiaan. Keskusteluista välittyi innostunut sekä hieman jännittynyt tunnelma.

Toimittaja: Akseli Nurminen
Kuvaaja: Hanna Oskarsson

Voinko vaikuttaa?

Hiukan yllättävästi nuoret kokevat kaikkein tehokkaimpina tapoina vaikuttaa äänestämisen ja aktiivisen toiminnan nuorisovaltuustoissa ja järjestöissä siis toimimalla varsin perinteisesti osana demokraattista päätöksentekoa ja osana kansalaisyhteiskuntaa (Nuorisobarometri 2013). Karrikoiden voisi ajatella että osa nuorista ulkoistaa tehokkaan vaikuttamisen jollekin muulle, koska nuoret äänestävät varttuneempia ikäpolvia laiskemmin. Järjestöjen toimintatavat muuttuvat  tai ainakin ne pyrkivät muuttumaan nuoria houkuttelevammaksi ja vähemmän sitoviksi. Ehkäpä tätä kautta nuoretkin saavat haltuunsa tehokkaita tapoja vaikuttaa.  

Kouluissa on mielekkäiksi ja tärkeiksi koettuihin asioihin vaikuttaminen otettu kehittämisen kohteeksi. Esimerkiksi Opinkirjon Yritys Hyvä–kilpailussa tänä keväänä on ollut mukana tehtävätyyppi, joka innosti nuoria tarttumaan toimeen ja vaikuttamaan haluamaansa asiaan.  Myös LUMA-Suomi –hankkeessa on kehitetty kouluja varten kokonaisuus, jonka tavoitteena on innostaa nuoria vaikuttamaan kestävän kehityksen puolesta.

Mainitun barometrin mukaan  yleisimmät nuorten käyttämät vaikuttamismuodot olivat palautteen antaminen palvelusta, aloitteiden allekirjoittaminen ja ostopäätöksillä vaikuttaminen.  Nuoret kokivat vaikutusmahdollisuudet omaan elämäänsä hyvinä mutta demokraattiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyvät asiat puolestaan koetaan vaikeina.  

Toisaalta nuoret siis kokevat perinteisen äänestysvaikuttamisen tehokkaana, mutta samalla myös vaikeana. Nuorten parlamentin yhtenä tavoitteena antaa mahdollisuus nuorten ja lainsäätäjien väliselle vuorovaikutukselle. Uutena kokeiluna järjestetään ajankohtaiskeskustelu, jonka aiheena on nuorten hyvinvointi ja siihen liittyvät tekijät. Ajankohtaista keskustelua on tarkoitus jatkaa vielä istunnon jälkeisenä maanantaina nuortenelämä.fi –sivustolla. Keskustelussa nuoret itse määrittelevät mitä he hyvinvoinnilla ymmärtävät ja mistä hyvinvointi koostuu. Nostavatko nuoret esille ystävät ja vapaa-ajan vai mielekkään opiskelun? Kuinka paljon nousee esille nykyinen yhteiskunnallinen tilanne epävarmuuksineen ja muutoksineen?  Seuraa sinäkin perjantaina huhtikuun 15. päivänä klo 10.45 alkaen. Lähestyslinkki löytyy  https://www.eduskunta.fi/FI/NuortenEduskunta/Sivut/default.aspx