Keskustelua ja vaikuttamista – vai avaruusolioita nuorten keskuudessa?

Anu Kantola kirjoittaa Helsingin Sanomissa (21.11.2017) kansalaiselle langetusta roolista olla alamainen vahvan johtajan kaitsema lauma.  Hän otsikoi kirjoituksensa raflaavasti ”Aktiivinen kansalainen on Suomen politiikassa kuin vieras ulkoavaruudesta”.  Olisiko aika muuttumassa ja yhteiskunta vaatimalla vaatisi kansalaisiaan olemaan aktiivisia käyttämään myös poliittisia oikeuksiaan muutoinkin kuin vain vaalien yhteydessä?

Opinkirjon Act now -peli materiaalina Opinkirjon VaikuttamisMix-pajassa Espoossa marraskuussa 2017. Kuva Karhuvirta

Marraskuussa raportoitiin uusimman ICCS-tutkimuksen tuloksista. Aineisto on koottu vuonna 2016 ja siihen osallistui 24 maata tai aluetta, joten aineistoa voi hyödyntää myös kansainvälisessä vertailussa.

Tutkimuksessa kartoitetaan myös rehtoreiden ja opettajien näkemyksiä. Yhteiskunnallisen kasvatuksen tavoitteista tärkeimpinä koulun johdon mielestä olivat kriittisen ja itsenäisen ajattelun edistäminen (79 %), ympäristöön kohdistuvan arvostuksen ja huolenpidon edistäminen (52 %) ja oppilaiden konfliktitilanteiden ratkaisukyvyn ja -taidon kehittäminen (50 %). Huomioitavaa on se, että rehtorit arvottivat vähiten valmiuksien antamista oppilaille tulevaa poliittista osallistumista varten (3 %) ja tehokkaiden rasismia vähentävien strategioiden kehittymisen tukemista (9 %).  Valinnat ovat mielenkiintoisia ajatellen sitä, että opetussuunnitelmateksteissä on pitkään ollut joko arvopohjassa tai itse opetuksen tavoitteissa demokraattisen ja aktiivisen kansalaisen kasvattamisen ihanne.  (Mehtäläinen ja muut 2017.) On harmillista, että koulun johto näkee oppilaiden tukemisen käyttämään poliittisia oikeuksiaan olevan kaukana koulun ytimestä.

Espoolaiset nuoret pohtivat vaikuttamisen kohteita Act now -pelin avulla. Kuva Kosonen.

Miellyttävä tutkimustulos on kuitenkin se, että vuodesta 2009 oli nuorten keskusteluaktiivisuus poliittisissa ja yhteiskunnallisissa asioissa on lisääntynyt enemmän kuin muissa maissa keskimäärin. Nuoret keskustelevat näistä asioista aiempaa enemmän sekä vanhempiensa että ystävien kanssa. (Mehtäläinen ja muut 2017.) Ystävien kanssa keskustelu voi edistää nuorille yhteisten yhteiskunnallisten teemojen löytymistä, joihin halutaan ottaa kantaa ja vaikuttaa.

Nuorten kokoamia asioita, joihin he haluaisivat vaikuttaa.Samalla pohdittiin keinoja vaikuttaa ja kuinka tehokkaita keinot voivat olla. Pajaideaa voi hyödyntää myös suullisten kysymysten muotoilussa. Kuva Karhuvirta.

Nuorten parlamentti on ollut yksi tapa löytää mielenkiintoisia yhteiskunnallisia aiheita, joihin tarttua, etsiä tietoa ja mahdollisesti myös pyrkiä vaikuttamaan. Jo kokemus siitä, että eduskuntatalo on täynnä nuoria, joilla on kiinnostusta yhteiskuntaa ja politiikkaa kohtaan, on omiaan hälventämään nuorten mielestä outouden tunnetta. Yksi vuoden 2016 istuntoon osallistuneista nuorista kertoikin, että juuri hän on ystäväpiirissä henkilö, joka tuo keskusteluun mukaan myös yhteiskunnallisia asioita. Luulen, että tämä on yksi avainasioista, kun mietitään Nuorten parlamentin merkitystä nuorten maailmassa.

Teksti: Tiina Karhuvirta 

Kuvat: Tiina Karhuvirta ja Matleena Kosonen

Lähteet:

Kantola, A. (2017). Aktiivinen kansalainen on Suomen politiikassa kuin vieras ulkoavaruudesta. Helsingin Sanomat 21.11.2107 [www-lähde https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005457341.html luettu 24.11.2017]

Mehtäläinen, J., Niilo-Rämä, M. ja Nissinen, V. (2017) Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet. Kansainvälisen ICCS 2016 -tutkimuksen päätulokset. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylä. [www-lähde https://ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2017/ICCS2016-D120 luettu 24.11.2017]

Kannattaisiko vaikuttaa?

Kesäkuun puolivälissä julkaistiin Helsingin sanomissa uutinen, jossa nobelisti Bengt Holmstöm kertoi tutkimuksesta, jonka mukaan nuorten arvostus demokratiaan on laskenut huolestuttavasti. Jutun mukaan tutkimuksessa olisi kysytty nuorilta ympäri maailmaa, kuina tärkeänä he pitävät demokratiaa. Parinkymmenen vuoden takaisesta 75 prosentista nyt vain 25 prosenttia nuorista piti demokratiaa tärkeänä. Holmström kysyykin elämmekö jälkidemokraattisessa maailmassa, jossa toimitaan vain somessa?

Juttu on varsin kuvaava, kun pohtii viimeaikaista keskustelua demokratiasta ja sen tulevaisuudesta. Faktojen jälkeinen maailma edesauttaa demokratian murenemista, kun kansalaiset eivät oikein voi enää luottaa mihinkään tietoon. Tiedosta on tullut enemmän mielipide, kuin johonkin luotettavaan perustuva väite. Tieteellinen tieto on tietenkin pohjimmiltaan ja määritelmienkin mukaan vain uskomus, mutta perusteltu uskomus, joka pohjautuu johonkin tiedeyhteisön jakamaan käsitykseen.

Ehkä kuitenkin on mahdollista taistella tällaista kehitystä vastaan antamalla nuorille mahdollisuus toimintaan ja vaikuttamiseen. Rakenteiden pystyttäjien ja ylläpitäjien on vain havaittava kaikki sudenkuopat näennäisdemokraattisesta toimintatavasta. Jotta rakenteiden ylläpitäjät havaitsevat tämän on heidän oltava valmiita avoimeen ja rehelliseen reflektioon. Tämä on tärkeätä kaikissa rakenteissa, joissa toimimme yhdessä nuorten kanssa. Myös Nuorten parlamentissa.

Nuorten parlamentti -toiminnan tavoitteita on kirkastettu. Toiminnan tavoitteena on "innostaa koululaisia osallistumaan ja vaikuttamaan nuorille tärkeisiin asioihin" (eduskunnan ja Opinkirjon yhteinen muistio 12/2016). Minusta on huomionarvoista se, että toiminnan järjestäjät ovat uskaltaneet jättää tavoitteen varsin avoimeksi ja erilaisia kokeiluja sallivaksi. Toki näin kirjattu tavoite on hankala  arvoida. Tähän pyydänkin teidän apuanne. Kuinka arvioida nuorten innostusta osallistua ja vaikuttaa?  Ja viitaten alun Holmströmin huoleen, millainen mahdollisuus Nuorten parlamentilla on valaa nuoriin uskoa demokratiaan ylivertaisena hallintomuotona?

Teksti: Tiina Karhuvirta

Ensi kevään vaikuttavin päivä!

Maaliskuun 23. päivänä eduskuntatalo täyttyy peruskoulun oppilaista. Eduskuntatalon remontin jälkeen ensimmäistä kertaa kansanedustajan tuolille istahtaa 199 nuorta kysymään nuoria kiinnostavia kysymyksiä valtioneuvoston jäseniltä. Silloin on valmistelut kouluissa tehty, kamerat ladattu, kynä teroitettu ja matka Helsinkiin tehty.

Mukaan pääsee vain ilmoittamalla koulunsa halukkuuden osallistua Nuorten parlamentin istuntoon. Viimeinen ilmoittautumispäivä on marraskuun 17. ja sen jälkeen ei pääse enää mukaan. Koulun saamat oppilasedustajapaikat ilmoitetaan joulukuussa 2017. Ja mikä parasta: Oppilasedustajien matkat  ja mahdollinen majoitus maksetaan. Koululle jää ohjaajan ja toimittajaoppilaan matkustuskulut kustannettavaksi.

Sen jälkeen alkaakin valmistautuminen istuntoon. On päätettävä, kuka pääsee kansanedustajan paikalle, kuka saa toimia toimittajaoppilaana. Ja tärkein kaikista, mitä ihmettä meidän koulu ja sen edustaja haluavat kysyä? Nuorten kysymykset ovat tärkeä viesti päättäjille ja virkamiehille siitä, mikä askarruttaa nuorten mieliä ja mihin he haluaisivat päättäjien kiinnittävän huomiota. Kysymyksistä tehdään koonti, joka toimitetaan esimerkiksi opetusministeriön virkamiehille, Opetushallitukseen, Valtion nuorisoneuvostolle ja Lapsiasiavaltuutetun toimistoon.

Miksi nuorten pitäisi tyytyä odottelemaan?
Yhteiskunnallinen osallistuminen pitää olla mahdollista  lapsille ja nuorille. 

Nuorten parlamentti on tarkoitettu perusopetuksen päättöluokilla oleville oppilaille. Mukaan mahtuu 199 ensin ilmoittautunutta koulua. Näin, jotta jokainen mukana oleva koulu saa ainakin yhden oppilasedustajapaikan.

Ilmoittaumislinkki

https://www.webropolsurveys.com/S/BD13A4A71A6DF10B.par

Haluatko tietää lisää? Ota yhteyttä tiina.karhuvirta[at]opinkirjo.fi tai kurkista osoitteeseen

https://www.eduskunta.fi/FI/NuortenEduskunta/Sivut/default.aspx



Teksti ja kuva: Tiina Karhuvirta

Hei ne tuli sittenkin!

Tammikuussa 2017 kansanedustajat osallistuivat demokratiakasvatustalkoisiin. Parin viikon aikana kansanedustajat tekivät satoja vierailuja kouluissa ja oppilaitoksissa ja puhuivat tuhansille nuorille työstään, politiikasta ja poliittisesta päätöksenteosta.

Pyysimme muutamaa aktiivista koulua tuottamaan vierailusta videoreportaasin.

Päättäjät meidän vieraana -video kertoo vierailun järjestämisestä Raumankarin yhtenäiskoulussa Kalajoella.

Päättäjät meidän vieraana

Outi&Jyrki päivä nuorten tentissä on espoolaisen Karakallion koulun oppilaiden tekemä kooste vierailusta.

Outi&Jyrki päivä nuorten tentissä


Nuorten parlamentin istunto järjestetään keväällä 2018.

Ole yhteyksissä tiina.karhuvirta[at]opinkirjo.fi

Tiina Karhuvirta

Kouluissa rakennetaan demokratian kivijalkaa - Voisivatko kansanedustajat tavata yläkoululaisia ja Nuorten parlamentti -kerholaisia säännöllisesti?

Eduskunnan Suomi 100 –juhlavuoden ensimmäisenä toimena toteutetaan Kansanedustajat kouluissa –kampanja tammikuun kahtena viimeisenä viikkona. Kampanja on tavoittanut yhteensä yli 400 peruskoulua, lukiota ja ammatillista oppilaitosta.

Nuorten parlamentin aktiivisia kouluja pyydettiin syksyllä mukaan toteuttamaan vierailujen tallennusta videoin ja blogein. Kevään aikana onkin luvassa nippu oppilaiden toteuttamia videoita oman koulunsa tapahtumasta.

Avajaistapahtuma järjestettiin Länsimäen koulussa Vantaalla 16.1.2017. Tilaisuuden arvokkuutta korosti avaussanat lausuva puhemies Lohela.  Koska kyseessä ei ollut mikä tahansa avaaminen, oli koulu liputettu ja koristeltu Suomi 100 –juhlavuoden teemaan sopien sini-valkoisin värein.

Mukana tapahtumaa järjestämässä olivat oppilaskunnan hallitus, vapaaehtoisia oppilaita ja koulun tukioppilaat.  Kakkos- ja kolmosluokkalaisten Tempo-orkesteri musisoi ohjelman käyntiin ja muistutti kuinka kulttuurin tuottaminen yhdistää monitaustaisia lapsia ja heidän perheitään.

Rehtori Reinikaisen ja puhemies Lohelan avaussanojen jälkeen pääsivät oppilaat ääneen. Videon välityksellä Länsimäen koulun oppilaat pohtivat sitä, millainen Suomi on viidenkymmen vuoden kuluttua ja mikä Suomessa on hyvää. Saatesanojen myötä siirryttiin kansanedustajapaneeliin, jossa mukana olivat vantaalaiset kansanedustajat Antti Lindtman, Sari Multala ja Mika Niikko. Paneelin juontajina toimivat Emma Hynninen ja Niko Suwarisge. Paneelistit esittivät ajatuksiaan mm. siitä, mistä nuoret löytävät tulevaisuudessa töitä, miten vihapuhetta pitäisi torjua ja mitä hyviä uutisia Euroopassa ja maailmalta on kuulunut.

Vaihdoin ajatuksia tapahtumasta Daniel Anderssonin, Joel Mäenpään, Maija Virmakarin, Neita Länsmanin, Elli Holman ja Emma Malmin kanssa. Ryhmä oli iloinen ja tyytyväinen, kun tilaisuus oli onnistunut ja nuoret olivat onnistuneet poimimaan heille tärkeitä asioita kysyttäväksi. Nuoret olivat hieman yllättyneitä siitä, kuinka kansanedustajat puhuvatkin, että Suomessa voi tulevaisuudessa mennä paremmin kuin mitä mediasta kuullaan. Tämä luo uskoa ja toivoa nuorille elämänvaiheessa, jolloin tehdään pitkälle aikuisuuteen vaikuttavia ratkaisuja. Huolet ja murheet ovat vallanneet median ja uutisankkurikin saattaa aasinsiltana mainita siirtymisestä Suomen huoliin. Epävarma ja jännittynyt maailmanpoliittinen tilanne näkyi kevään 2016 Nuorten parlamenttiin saapuneissa kysymyksissä. Kysymyksistä kumpusi nuorten huolenaiheet zika-viruksesta terrorismiin. Vaikka media saattaa ruokkia ylemäärin uhkakuvia, emme voi kuitenkaan sulkea silmiä siltä, että nuoret kokevat turvallisuuden tunteen heikentyneen.

Haastatellut nuoret haluaisivat vielä enemmän tietoa tulevaisuuden työmahdollisuuksista, jotta osaisi valita oikean koulutussuunnan ja opintojen jälkeen olisi mahdollisuus työllistyä. Nuorten parlamenttiin vuosien aikana tulleiden satojen kysymysten perusteella väitän, että peruskoulun päättöluokilla olevia nuoria kiinnostavat työ, toimeentulo, asuminen ja joukkoliikenne. Joskus olen kummastellut sitä, miksi niin moni koulunsa päättänyt nuori haluaa kysyä peruskoulun sisältöihin liittyvistä asioista pikemmin kuin toisen asteen tai kolmannen asteen koulutuspolitiikkaan liittyvistä asioista. Voisi nimittäin olettaa nuorten käymien keskustelujen perusteella, että nuoret tähyävät eteenpäin ja haluaisivat vaikuttaa erityisesti tuleviin opintoihin ja sen myötä parantaa työllistymismahdollisuuksiaan.

Kansanedustajat kouluissa –kampanja loppuu jo tammikuussa. Tempauksena sen kesto ja laajuus ovat rajallisia. Nuorten parlamentissa mukana olevat ja mukaan tulevat yläkoulut ja kerhot voisivat ottaa tempauksesta vinkin ja kutsua alueensa kansanedustajan koululle. Toimintaa voisi pyörittää  ”kummikansanedustaja” –merkin alla, jolloin kansanedustaja käy lukukauden aikana kerran oppilaiden järjestämällä vierailulla . Vierailun aikana käytäisiin  Tämä antaisi mahdollisuuden molemminpuoliseen näkökulmien avautumiseen. Nuorille paljastuisi  yhteiskunnallisten kysymysten moninaisuus ja kansanedustajat pääsivät kurkkaamaan nuorten arkitodellisuuteen. 

Seuraa kansanedustajien vierailuja twitterissä #kansanedustajatkouluissa ja #eduskunta

Teksti 

Tiina Karhuvirta