Kouluissa rakennetaan demokratian kivijalkaa - Voisivatko kansanedustajat tavata yläkoululaisia ja Nuorten parlamentti -kerholaisia säännöllisesti?

Eduskunnan Suomi 100 –juhlavuoden ensimmäisenä toimena toteutetaan Kansanedustajat kouluissa –kampanja tammikuun kahtena viimeisenä viikkona. Kampanja on tavoittanut yhteensä yli 400 peruskoulua, lukiota ja ammatillista oppilaitosta.

Nuorten parlamentin aktiivisia kouluja pyydettiin syksyllä mukaan toteuttamaan vierailujen tallennusta videoin ja blogein. Kevään aikana onkin luvassa nippu oppilaiden toteuttamia videoita oman koulunsa tapahtumasta.

Avajaistapahtuma järjestettiin Länsimäen koulussa Vantaalla 16.1.2017. Tilaisuuden arvokkuutta korosti avaussanat lausuva puhemies Lohela.  Koska kyseessä ei ollut mikä tahansa avaaminen, oli koulu liputettu ja koristeltu Suomi 100 –juhlavuoden teemaan sopien sini-valkoisin värein.

Mukana tapahtumaa järjestämässä olivat oppilaskunnan hallitus, vapaaehtoisia oppilaita ja koulun tukioppilaat.  Kakkos- ja kolmosluokkalaisten Tempo-orkesteri musisoi ohjelman käyntiin ja muistutti kuinka kulttuurin tuottaminen yhdistää monitaustaisia lapsia ja heidän perheitään.

Rehtori Reinikaisen ja puhemies Lohelan avaussanojen jälkeen pääsivät oppilaat ääneen. Videon välityksellä Länsimäen koulun oppilaat pohtivat sitä, millainen Suomi on viidenkymmen vuoden kuluttua ja mikä Suomessa on hyvää. Saatesanojen myötä siirryttiin kansanedustajapaneeliin, jossa mukana olivat vantaalaiset kansanedustajat Antti Lindtman, Sari Multala ja Mika Niikko. Paneelin juontajina toimivat Emma Hynninen ja Niko Suwarisge. Paneelistit esittivät ajatuksiaan mm. siitä, mistä nuoret löytävät tulevaisuudessa töitä, miten vihapuhetta pitäisi torjua ja mitä hyviä uutisia Euroopassa ja maailmalta on kuulunut.

Vaihdoin ajatuksia tapahtumasta Daniel Anderssonin, Joel Mäenpään, Maija Virmakarin, Neita Länsmanin, Elli Holman ja Emma Malmin kanssa. Ryhmä oli iloinen ja tyytyväinen, kun tilaisuus oli onnistunut ja nuoret olivat onnistuneet poimimaan heille tärkeitä asioita kysyttäväksi. Nuoret olivat hieman yllättyneitä siitä, kuinka kansanedustajat puhuvatkin, että Suomessa voi tulevaisuudessa mennä paremmin kuin mitä mediasta kuullaan. Tämä luo uskoa ja toivoa nuorille elämänvaiheessa, jolloin tehdään pitkälle aikuisuuteen vaikuttavia ratkaisuja. Huolet ja murheet ovat vallanneet median ja uutisankkurikin saattaa aasinsiltana mainita siirtymisestä Suomen huoliin. Epävarma ja jännittynyt maailmanpoliittinen tilanne näkyi kevään 2016 Nuorten parlamenttiin saapuneissa kysymyksissä. Kysymyksistä kumpusi nuorten huolenaiheet zika-viruksesta terrorismiin. Vaikka media saattaa ruokkia ylemäärin uhkakuvia, emme voi kuitenkaan sulkea silmiä siltä, että nuoret kokevat turvallisuuden tunteen heikentyneen.

Haastatellut nuoret haluaisivat vielä enemmän tietoa tulevaisuuden työmahdollisuuksista, jotta osaisi valita oikean koulutussuunnan ja opintojen jälkeen olisi mahdollisuus työllistyä. Nuorten parlamenttiin vuosien aikana tulleiden satojen kysymysten perusteella väitän, että peruskoulun päättöluokilla olevia nuoria kiinnostavat työ, toimeentulo, asuminen ja joukkoliikenne. Joskus olen kummastellut sitä, miksi niin moni koulunsa päättänyt nuori haluaa kysyä peruskoulun sisältöihin liittyvistä asioista pikemmin kuin toisen asteen tai kolmannen asteen koulutuspolitiikkaan liittyvistä asioista. Voisi nimittäin olettaa nuorten käymien keskustelujen perusteella, että nuoret tähyävät eteenpäin ja haluaisivat vaikuttaa erityisesti tuleviin opintoihin ja sen myötä parantaa työllistymismahdollisuuksiaan.

Kansanedustajat kouluissa –kampanja loppuu jo tammikuussa. Tempauksena sen kesto ja laajuus ovat rajallisia. Nuorten parlamentissa mukana olevat ja mukaan tulevat yläkoulut ja kerhot voisivat ottaa tempauksesta vinkin ja kutsua alueensa kansanedustajan koululle. Toimintaa voisi pyörittää  ”kummikansanedustaja” –merkin alla, jolloin kansanedustaja käy lukukauden aikana kerran oppilaiden järjestämällä vierailulla . Vierailun aikana käytäisiin  Tämä antaisi mahdollisuuden molemminpuoliseen näkökulmien avautumiseen. Nuorille paljastuisi  yhteiskunnallisten kysymysten moninaisuus ja kansanedustajat pääsivät kurkkaamaan nuorten arkitodellisuuteen. 

Seuraa kansanedustajien vierailuja twitterissä #kansanedustajatkouluissa ja #eduskunta

Teksti 

Tiina Karhuvirta

Yhteiskunnan muutokset näkyvät Nuorten parlamentissa

Nuorten parlamentti on järjestetty joka toinen vuosi vuodesta 1998. Nuorten Ääni –toimitus on ollut mukana jo vuodesta 2010. Koska nuorten parlamentti on paikka, jossa nuorille tärkeät asiat tulevat esiin ja niistä pystyy kysymään kansanedustajilta, toimituksen oli luontevaa tulla mukaan. Itse olin mukana vuonna 2014 ja uudelleen tänä vuonna.

2014

2016

No miten viime kerta ja tämä vuosi eroavat toisistaan? Tehdään pieni analyysi muistojen perusteella. Vuonna 2014 Nuorten parlamentti järjestettiin varsinaisessa Eduskuntatalossa, tänä vuonna väistötiloissa Pikkuparlamentissa ja Sibelius-Akatemiassa. Kirjoitan tätä tekstiä modernissa puisessa laatikossa, jossa lattia, seinät ja katto on tehty saarnesta, missä viime kerralla vanhassa jykevässä kokoushuoneessa. Sama vanha-uusi kaava näkyy muuallakin. Viimeksi vanha, nyt uusi: hallitus, rakennus ja toimituksen kokoonpano. Perussuomalaiset oli vuonna 2014 oppositiopuolue ja nyt - jumalauta! Vain kokoomus välttyi suurilta muutoksilta, siinähän on vakaa puolue - joka vaihtoi pääministerin kesken kauden. Ai niin, se some. Silläkin on nyyt suurempi merkitys kuin ennen, kun toimitus ja eduskunta itsekkin käyttää kaikkia mahdollisia kanavia Facebookista Periscpopeen #np2016.

Mitä muuta? Teemat ja painopisteet ovat eri: tänä vuonna dominoivina teemoina ovat pakolaisuus, ympäristö ja hallituksen leikkaukset. Viime kerralla oli paljon kysymyksiä liittyen valtion velkaantumiseen ja koulutukseen. Suurin ero on kuitenkin tämä: Viime kerralla meillä oli keksejä ja Zysse (Ben Zyskowicz) tuli ja söi ne, mutta tänä vuonna ei ole keksejä ja Zysseäkään ei näkynyt, vaikka hän olikin paikalla, hmm…

Yhdistävänä tekijänä molempien kertojen välillä on kuitenkin se, että molemmista jäi hyvä fiilis. Näkee, että nuoret ympäri Suomen ovat aktiivisia ja kiinnostuneita politiikasta, poliitikot ovat valmiina kuulemaan nuoria ja päivä oli tosi kiireinen loppujen lopuksi. Annan nyt soihdun seuraavalle nuorelle, sillä vuonna 2018 en ole enää mukana.

Toimittaja: Aleksei Myller

Nuorten parlamentti kielsi tupakanmyynnin

”Koulutuksesta leikataan. Sitä ei uudisteta, vaan siitä leikataan. Koska nuorilla ei ole äänioikeutta, eivät he saa vaikuttaa koulutussäästöistä käytävään keskusteluun”. Muun muassa tällainen puheenvuoro synnytti keskustelua Nuorten parlamentin täysistunnossa.

Täysistunnossa esitettiin mielenkiintoisia pointteja. Paikalla olevat nuoret esittivät teräviä kysymyksiä, joihin paikalla olevat ministerit yrittivät vastailla. Tärkeimmiksi puheenaiheiksi nousivat Suomen maahanmuuttopolitiikka sekä koulutussäästöt.

Kuva: Jonna Oskarsson

Aapo Kallama nosti kysymyksessään esille tupakanmyynnin kieltämisen. Puhemies Lohela piti aiheesta äänestyksen. Äänin 127-61 Nuorten parlamentti kielsi tupakanmyynnin Suomessa.

Iida Kontio ehdotti, että koulujen kesälomat alkaisivat viikkoa ennen juhannusta ja loppuisivat elo-syyskuun vaihteessa. Ministeri Grahn-Laasonen kertoi olevansa valmis jatkamaan keskustelua koulujen kesälomien siirtämisestä. Myös tästä äänestettiin. Äänet olivat hieman tasaisemmat tällä kertaa: 110-73. Tunnin sisällä Nuorten parlamentti oli kieltänyt tupakanmyynnin ja nyt siirtänyt koulujen kesälomia. Harmi vaan, että päätökset eivät oikeasti vaikuta Suomen lainsäädäntöön.

Kuva: Jonna Oskarsson

Rasmus Rajakallio esitti kysymyksen tasa-arvoisesta asevelvollisuuslaista. Juha Rehula totesi kysymykseen, että: ”Ei ole tapahtumassa muutosta, jossa asevelvollisuus tulisi tasa-arvoiseksi”. Puolustusministeri Niinistö kehotti kaikkia Suomen miehiä olemaan ylpeitä asevelvollisuudestaan.

Nuorten parlamentin täysistunnossa nuoret saivat jakaa ajatuksiaan poliitikoille. Toivottavasti sillä on jotain vaikutusta eduskunnan toimintaan tulevaisuudessa. Olisi erittäin virkistävää, jos politiikassa tehtäisiin edes joskus näinkin nopeita päätöksiä.

Kuva: Aleksei Myller

Nuorten parlamentin tunnelmiin voi palata sosiaalisessa mediassa hashtageillä #np2016 ja #eduskunta sekä Nuorten Ääni –toimituksen ja eduskunnan Twitter-tileillä. Pakolaisaiheesta tulee juttu huomisen Helsingin Sanomiin. 

Toimittaja: Akseli Nurminen

Sähköautobuumin esteet

Nuorten parlamentin suullisen kyselytunnin kysymyslistalla oli myös kysymys sähköautoilusta. Kysymykseen asti ei kyselytunnilla ehditty, mutta Nuorten Ääni -toimituksen Aleksei pohti aiheitta Suomen Kuvalehden Megafoni-blogissa.

Lue Aleksein juttu täältä.

Aamun tunnelmia Nuorten parlamentista

Nuorten parlamentti vuosimallia 2016 starttasi tänään kahdeksalta aamulla. Herkullisen aamiaisen lomassa kyselimme nuorilta heidän tunnelmiaan. Keskusteluista välittyi innostunut sekä hieman jännittynyt tunnelma.

Toimittaja: Akseli Nurminen
Kuvaaja: Hanna Oskarsson

Voinko vaikuttaa?

Hiukan yllättävästi nuoret kokevat kaikkein tehokkaimpina tapoina vaikuttaa äänestämisen ja aktiivisen toiminnan nuorisovaltuustoissa ja järjestöissä siis toimimalla varsin perinteisesti osana demokraattista päätöksentekoa ja osana kansalaisyhteiskuntaa (Nuorisobarometri 2013). Karrikoiden voisi ajatella että osa nuorista ulkoistaa tehokkaan vaikuttamisen jollekin muulle, koska nuoret äänestävät varttuneempia ikäpolvia laiskemmin. Järjestöjen toimintatavat muuttuvat  tai ainakin ne pyrkivät muuttumaan nuoria houkuttelevammaksi ja vähemmän sitoviksi. Ehkäpä tätä kautta nuoretkin saavat haltuunsa tehokkaita tapoja vaikuttaa.  

Kouluissa on mielekkäiksi ja tärkeiksi koettuihin asioihin vaikuttaminen otettu kehittämisen kohteeksi. Esimerkiksi Opinkirjon Yritys Hyvä–kilpailussa tänä keväänä on ollut mukana tehtävätyyppi, joka innosti nuoria tarttumaan toimeen ja vaikuttamaan haluamaansa asiaan.  Myös LUMA-Suomi –hankkeessa on kehitetty kouluja varten kokonaisuus, jonka tavoitteena on innostaa nuoria vaikuttamaan kestävän kehityksen puolesta.

Mainitun barometrin mukaan  yleisimmät nuorten käyttämät vaikuttamismuodot olivat palautteen antaminen palvelusta, aloitteiden allekirjoittaminen ja ostopäätöksillä vaikuttaminen.  Nuoret kokivat vaikutusmahdollisuudet omaan elämäänsä hyvinä mutta demokraattiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyvät asiat puolestaan koetaan vaikeina.  

Toisaalta nuoret siis kokevat perinteisen äänestysvaikuttamisen tehokkaana, mutta samalla myös vaikeana. Nuorten parlamentin yhtenä tavoitteena antaa mahdollisuus nuorten ja lainsäätäjien väliselle vuorovaikutukselle. Uutena kokeiluna järjestetään ajankohtaiskeskustelu, jonka aiheena on nuorten hyvinvointi ja siihen liittyvät tekijät. Ajankohtaista keskustelua on tarkoitus jatkaa vielä istunnon jälkeisenä maanantaina nuortenelämä.fi –sivustolla. Keskustelussa nuoret itse määrittelevät mitä he hyvinvoinnilla ymmärtävät ja mistä hyvinvointi koostuu. Nostavatko nuoret esille ystävät ja vapaa-ajan vai mielekkään opiskelun? Kuinka paljon nousee esille nykyinen yhteiskunnallinen tilanne epävarmuuksineen ja muutoksineen?  Seuraa sinäkin perjantaina huhtikuun 15. päivänä klo 10.45 alkaen. Lähestyslinkki löytyy  https://www.eduskunta.fi/FI/NuortenEduskunta/Sivut/default.aspx

Lähiympäristön mielipidevaikuttajat löytyvät Nuorten parlamentista

Nuorten parlamentin ilmoittautuminen on parhaillaan käynnissä. Osa kouluista on jo aloittanut myös valmistautumisesta keväiseen istuntoon käynnistämällä  NuPa-kerhotoiminnan koulussaan. Nuorten parlamentti –kerhot tarjoavat nuorille ruohonjuuritasoista toimintaa, jossa voi harjaantua yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Kerhot ovat osa koulun kerhotoimintaa, jotka toteuttavat myös opetussuunnitelmaa.

Ajankohtaisista keskusteluaiheista ei ole pulaa. Pakolaiset, maahanmuutto, koulutusleikkaukset, työllisyys ovat vain osa aiheista, joista nuoret haluavat varmasti keskustella.  Nuorten parlamentin kerhotoiminta on hyvä kanava sekä keskusteluun että positiiviseen toimintaan yhteiskuntamme kehittämiseksi entistä paremmaksi.

Nuorten parlamentti  -toimintaan osallistuvien nuorten vaikutus lähipiiriinsä on merkittävä. Edellisen istunnon jälkeen kerätyn palautteen perusteella nuoret osallistujat keskustelivat kokemuksestaan ensi sijassa oman koulun oppilaiden kanssa, seuraavaksi eniten he keskustelivat perheenjäsentensä ja ystävien kanssa. Osallistujat olivat viestittäneet kokemuksestaan  kirjoittamalla sanomalehteen. Aktiivisuus sosiaalisessa mediassa oli samoin huomattava.. Yksittäisenä mainintana esiintyi myös ”puskaradio”.  On siis selvää, että nämä aktiivit nostavat asioita keskusteluun ja heillä on myös merkitystä luokkatovereidensa ja ystäväpiirinsä mielipidevaikuttajina.

Ilmoittaudu mukaan istuntoon lokakuun loppuun mennessä osoitteessa

http://www.opinkirjo.fi/fi/opettajat_ja_ohjaajat/osallisuuskasvatus/nuorten_parlamentti/ilmoittautuminen_np_2016

Teksti:

Tiina Karhuvirta, erityisasiantuntija, Kehittämiskeskus Opinkirjo

Jos eivät muut osallistu niin sitten minä - mietteitä nuorten vaikuttamisesta ja Nuorten parlamentista

Matkustin keväiseen Kiloon Espooseen keskustelemaan Aapo Grönroosin kanssa hänen kokemuksistaan Nuorten parlamentissa vuosi sitten keväällä. Ysiluokkalainen Aapo on yksi espoolaisista nuorisovaltuutetuista.

Nuorten parlamentin istuntoon  hän valmistautui miettimällä erilaisia kysymyksiä. Kysymyksiä tarvittiin sekä kyselytunnille että valiokuntaa varten. Myös pienet yksityiskohdat kuten pukeutuminen ja muukin etiketti vaativat valmistautumista, Aapo toteaa.

Vaikka valiokuntaan tutustuminen sujui puheenjohtajan ja valiokuntaneuvoksen opastamana hyvin, olisi kuitenkin ihan hyvä, jos ehtii edes vähän tutustumaan valiokunnan toimintaan jo ennakkoon, Aapo muistuttaa tulevia Nuorten parlamentin edustajaoppilaita. Valiokunnissakin on mahdollista kysellä päivänpolttavista teemoista.

Aapon mielestä ympäröivän yhteiskunnan tietoinen havainnointi oli tärkeää valmistautumisessa. Hän katseli ympärilleen miettien samalla,  mistä asioista voisi oikeasti tehdä kysymyksiä.  Valmistautumisen aikana hän jutteli paljon kavereitten kanssa. ”Se oli sellaista aktiivista toimintaa ja ympäristön tutkimista eikä mitään yksistään mietiskelyä”, Aapo muistelee. 

Aapon koulu oli yksi niistä, jotka saivat lähettää vain yhden edustajaoppilaan saliin osallistumaan istuntoon. Tämä ei kuitenkaan Aapoa haitannut, koska hän oli niin kiinnostunut asiasta, ettei tällainen pieni vastoinkäyminen haitannut mitään. Olihan mukana kuitenkin tuttu opettaja ja toimittajaoppilas samasta koulusta. 

Aapon koulussa ei ollut kerhoa, jossa tavata muita asiasta kiinnostuneita nuoria. Mutta tästä huolimatta Aapo ja toimittajaoppila kirjoittivat yhdessä  hyvän jutun koulun vuosikertomukseen. Aapo korostaa, että  kerhoon saisi  kerättyä kaikki  asiasta kiinnostuneet yhteen ja olisi myös mukavaa miettiä asioita yhdessä.

Aapon mielestä  istuntopäivä oli suuri ja valaiseva kokemus. Päivän aikana  oppi paljon ja moni eduskuntaan liittynyt asiaa selkeytyi. Aapo lisää vielä, että ”tuli sellainen fiilis että nyt  oikeasti kuunnellaan nuoria." Aapolle oli yllättävintä se, kuinka paljon on aktiivisesti toimivia nuoria ympäri Suomea. Havainto oli tietenkin mukava, koska nuorelle vahvistui kokemus siitä, että ei ole täysin yksin.  

Useat äänestykset paljastivay sen, että nuorilla erkanevia mielipiteitä. Tosin äänestyksiin oli valikoitunut sellaisia kysymyksiä, jotka eivät ehkä nuoren kannalta olleet kovin merkittäviä toteaa Aapo hieman empien ja jatkaa vielä mietiskelyä siitä, että äänestykset veivät aika paljon aikaa.

Jäimme vielä pohtimaan sitä, miten Aapo ylipäätään kiinnostui vaikuttamisesta ja yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Hänellä oli tunne siitä, että ympärillä ei ollut monia, jotka haluaisivat ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin.  Aaposta alkoi tuntumaan sitä, että ”ei halunnut että koko Suomi menisi ihan rappiolle. Että täytyisi jonkun ottaa vastuuta. Sitten mietin että jos ei kukaan muu niin sitten varmaan minä.”  Nuorten parlamentin kerhot kouluissa ovat hyvä matalankynnyksen paikkoja kokeilla siipiään kansalaisosallistumisessa.

Teksti: Tiina Karhuvirta, erityisasiantuntija Kehittämiskeskus Opinkirjo