Nuorten Ääni -toimitus raportoi Nuorten parlamentti -tapahtumasta monipuolisesti

Nuorten parlamentti -tapahtuma järjestettiin eduskuntatalolla perjantaina 12.4. Paikalle saapui arviolta 330 nuorta ja 150 opettajaa.

Ministerit kuuntelevat oppilasedustajien kysymyksiä täysistunnossa (Kuva: Havu Kupila)

Päivän alussa julkaistiin toimituksen kirjoittama ennakkotiedote (toimittajat: Edit Hustad, Malin Lehtonen). Päivän aikana julkaistiin lisäksi 6 juttua Opinkirjon Nuorten parlamentti -blogiin, 2 juttua eduskunnan verkkosivuille ja lisäksi juttuja eduskunnan ja Nuorten Ääni -toimituksen Instagramiin. Helsingin Sanomissa julkaistiin toimituksen haastattelu Petteri Orposta (Anni Vehkaoja, Henni Palsala). 

Opinkirjon blogiin julkaistut jutut:

• Politiikan kovasainaisuus (Olli Malankin)

• Parlamentin äänestykset (Aino Näppinen, Eino Koskenranta) 

• Sivistysvaliokuntaraportti (Liia Hokkanen)

• Täysistunnon harjoitukset (Aino Näppinen, Edit Hustad, Eino Koskenranta)

• Nuorten vaikuttamismahdollisuudet (Väinö Rajamaa)

• Sähkötupakointi (Henni Rantamäki)

Toimituslaisia uutispuuhissa. (Kuva: Havu Kupila)

Eduskunnan verkkosivuille julkaistut jutut:

• Tulevaisuusvaliokuntaraportti (Impi Vahvelainen, Ronja Haaja)

• Oppilasedustajien valmistautuminen (Edit Hustad, Eino Koskenranta, Aino Näppinen)

Lisäksi verkkosivuille julkaistaan koulujen ilmapiiriä koskeva juttu maanantaina.

Löydät toimituksen tapahtuman somesisältöä Instagramista @nuortenaani, kohokohdan “NP 2024” alta. 

Päivän lopuksi julkaistiin jälkitiedote (Edit Hustad) eduskunnan verkkosivuille.

Malin Lehtonen, uutispäällikkö

Nuorten Ääni -toimitus

Nuorten Ääni -toimitus on osa Helsingin kaupungin nuorisotoimintaa. Toimituksessa 13–19-vuotiaat nuoret pääsevät tekemään lehti- ja tv-juttuja Suomen suurimpiin medioihin, kuten Helsingin Sanomiin ja MTV:lle. Toimituksen tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluviin.

Mitä Nuorten Parlamentin täysistunnon harjoituksissa tapahtuu?

Nuorten parlamentin täysistunnon harjoitus alkaa, kun puhemiehen paikalla istuva istuntoasiainneuvos Antti Linna esittelee itsensä ja paikalla olevat muut virkamiehet, kuten notaarin ja sihteerin. Tämän jälkeen hän alkaa esitellä yleisiä käytäntöjä. 

Yksi puheenvuoro kestää minuutin ajan ja sen saa, kun puhemies sen antaa. Omalla puheenvuorolla kysymys esitetään seisten. Tällöin muita kuuluu teititellä ja kutsua sukunimellä sekä nimikkeellä. Mikrofonin saa päälle painamalla nappia näytöllä, ja sitä pitää painaa muutaman sekunnin ajan. Oppilasedustajille on jaettu päiväjärjestys ja paperi, jossa on heidän itse kirjoittamat kysymykset. Nämä paperit jäävät oppilaille muistoksi ainutlaatuisesta päivästä.

Istuntoasiainneuvos Antti Linna esittelee täysistunnon käytänteitä. (Kuva: Hanna Hiltunen)

Oppilasedustajat istuvat kansanedustajien paikoilla. (Kuva: Hanna Hiltunen)

Selostusten jälkeen oppilasedustajat harjoittelevat nimenhuudon, äänestämisen ja puheenvuoron. Nimenhuudossa pitää painaa nappia pöydällä, jonka jälkeen näytöllä syttyvät valot paikallaolijoiden kohdalla. Linna valitsee harjoituksissa muutaman oppilaan testaamaan mikrofonia. 

Viimeisenä Linna ohjeistaa äänestyksen. Äänestäessä painetaan nappia, jonka vieressä lukee joko jaa, ei tai tyhjä, tietysti omasta mielipiteestä riippuen. Äänestystä harjoitellessa kysytään edustajien kesätyöpaikoista. Näytöltä näkyy, että oppilasedustajista sadallakahdellakymmenellä on tiedossa kesätyöpaikka. 

Aino Näppinen, Edit Hustad, Eino Koskenranta

Nuorten Ääni -toimitus

Nuorten Ääni -toimitus on osa Helsingin kaupungin nuorisotoimintaa. Toimituksessa 13–19-vuotiaat nuoret pääsevät tekemään lehti- ja tv-juttuja Suomen suurimpiin medioihin, kuten Helsingin Sanomiin ja MTV:lle. Toimituksen tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluviin.

Kansanedustaja Olga Oinas-Panuma kertoi nuorten vaikuttamismahdollisuuksista Nuorten parlamentin Opettajien tilaisuudessa

Eduskunta järjesti Nuorten parlamenttiin osallistuneiden oppilaiden opettajille tilaisuuden, jossa keskustan kansanedustaja Olga Oinas-Panuma piti puheenvuoron nuorten vaikuttamismahdollisuuksista. 

Oinas-Panuman mukaan perheellä on iso rooli lasten aktivoitumisen kannalta. Hänen oma perheensä antoi Oinas-Panuman vapaasti kokeilla uusia asioita halutessaan. Oinas-Panuma lähti lastenvaltuustoon toimintaan 10-vuotiaana, toimi oppilaskunnan hallituksessa ja pääsi Pudasjärven nuorisovaltuustoon yläasteikäisenä. Kouluissa pitäisi Oinas-Panuman mukaan keskustella enemmän päivänpoliittisista aiheista. 

Kun Oinas-Panuma oli mukana Keskustanuorissa tekemässä aloitetta maksuttomasta toisesta asteesta, hän sai kokemuksen siitä, että asioihin voi oikeasti vaikuttaa. Aloite otettiin myöhemmin mukaan Marinin hallitusohjelmaan.

Oinas-Panuman mukaan on huolestuttavaa, että nuorten vaikuttamispaikoilla suuri osa on hyvätuloisista taustoista. Kansanedustajan mukaan huonommin tienaavista taustoista tulevat eivät välttämättä tiedä, kuinka ympäröivään yhteiskuntaan voi vaikuttaa. 

Kansanedustaja siis toivoisi, että useampi matalan koulutustason omaava ihminen osallistuisi vaikuttamiseen. Hän kertoo suorastaan hihkuvansa aina, kun Keskustanuoriin liittyy vain ammattikoulututkinnon suorittanut henkilö. 

Väinö Rajamaa

Nuorten Ääni -toimitus

Nuorten Ääni -toimitus on osa Helsingin kaupungin nuorisotoimintaa. Toimituksessa 13–19-vuotiaat nuoret pääsevät tekemään lehti- ja tv-juttuja Suomen suurimpiin medioihin, kuten Helsingin Sanomiin ja MTV:lle. Toimituksen tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluviin.

Nuorten parlamentin sivistysvaliokunnassa keskusteltiin PISA-tuloksista ja tekoälyn väärinkäytöstä

Nuorten parlamentissa pidettiin sivistysvaliokunnan kokous. Eri puolilta Suomea saapuneet oppilasedustajat tulivat keskustelemaan huolistaan peruskouluun liittyen. Puheenjohtajana toimi Tuula Haatainen (sdp.). Paikalla olivat myös kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie sekä koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimuskeskuksen REALin johtaja ja professori Mari-Pauliina Vainikainen. 

Valiokunnan kokouksen aloitti Mari-Pauliina Vainikaisen esitys: Tutkittua tietoa perusopetuksen oppilaiden oppimistuloksista ja koulun merkityksestä oppimisen edistäjänä. Esityksen aiheita olivat mm. PISA-tutkimustulosten merkittävä lasku vuoden 2006 jälkeen ja oppilaiden koulunkäyntiä kohtaan haitallisten asenteiden lisääntyminen. Esityksessä kerrottiin myös kotimaisten koulujen välisistä eroista. 

Esityksen jälkeen oppilasedustajat saivat mahdollisuuden ottaa kantaa aiheeseen liittyen. Monet nuorista nostivat ongelmiksi mm. kiusaamisen ja rasistisen puheen vähemmistöjä kohtaan, puhelimen käytön lisääntymisen, tekoälyn väärinkäytön koulutöissä, tukitoimien rajallisuuden ja puutteen kouluissa sekä oppimateriaalien muuttumisen digitaaliseksi. 

Liia Hokkanen

Nuorten Ääni -toimitus

Nuorten Ääni -toimitus on osa Helsingin kaupungin nuorisotoimintaa. Toimituksessa 13–19-vuotiaat nuoret pääsevät tekemään lehti- ja tv-juttuja Suomen suurimpiin medioihin, kuten Helsingin Sanomiin ja MTV:lle. Toimituksen tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluviin.

Näin Nuorten parlamentti äänesti täysistunnossa

Nuorten parlamentti äänesti oppilaiden itseohjautuvuudesta. (Kuva: Havu Kupila)

Nuorten parlamentin täysistunnossa oppilasedustajat saivat kysyä ministereiltä kysymyksiä. Edustajat pääsivät myös äänestämään muutamasta asiasta ja kaikki olivat paikalla. 

Sähkötupakasta kysyi oppilasedustaja Kalle Jeffery Tampereelta. Hän esitti huolta sähkötupakan helposta saatavuudesta ja sen luomista ongelmista kouluissa. Myös sen yleisistä terveysuhista keskusteltiin. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen vastasi kysymykseen. 

Puhemies Halla-aho määräsi Nuorten parlamentin äänestämään sähkötupakan laillisuudesta alle 18-vuotiailta. Parlamentin mielestä sähkötupakan nykyistä lainsäädäntöä ei pitäisi säilyttää ja parlamentti päättikin kieltää sähkötupakoinnin äänin 28-169. Kaksi edustajista äänesti tyhjää. 

Edustaja Silvia Marjanen Lahdesta esitti kysymyksen liittyen itseohjautuvaan opiskeluun, johon on keskitytty opetussuunnitelmassa. Oppilaan itseohjautuminen tarkoittaa sitä, että oppilas itse ohjaa omaa opiskeluaan ilman ulkopuolista tukea. Opetusministeri Anna-Maja Henriksson vastasi ja parlamentti päätyi myös äänestämään aiheesta. Oppilaat ovat tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen eli itseohjautumisen määrää ei tarvitse kasvattaa. 139 edustajaa äänesti määrän kasvatusta vastaan ja 57 kasvatuksen puolesta. Kolme äänesti tyhjää.

Mikkelistä tuleva Kaisa Kujala esitti kysymyksen pikamuodin yleisyydestä, saatavuudesta ja ympäristöhaitoista. Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen totesi, että Suomen on rajattava pikamuodin käyttöä EU tasolla. Lisäksi tällä hetkellä pohditaan, pystytäänkö ongelmiin puuttumaan asettamalla sääntöjä. Puhemies Halla-aho määräsi äänestyksen EU-rajoituksista, jossa nuorista 182 äänesti EU-rajoitusten puolesta ja 15 vastaan. Kaksi äänesti tyhjää.

Nuorten parlamentti äänestää videolla pikamuodin EU-rajoituksista. (Video: Olli Malankin)

Aino Näppinen, Eino Koskenranta

Nuorten Ääni -toimitus

Nuorten Ääni -toimitus on osa Helsingin kaupungin nuorisotoimintaa. Toimituksessa 13–19-vuotiaat nuoret pääsevät tekemään lehti- ja tv-juttuja Suomen suurimpiin medioihin, kuten Helsingin Sanomiin ja MTV:lle. Toimituksen tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluviin.

Nuorten mukaan politiikka voi olla luotaantyöntävää kovasanaisuutensa vuoksi, mutta poliitikoista kovakin retoriikka kuuluu asiaan – “enemmän teatraalista kuin todellista”

Nuorten parlamentin Poliitikko nonstop -tilaisuudessa kansanedustajat vastaavat toimittajaoppilaiden kysymyksiin.

Toimittajaoppilas kysyy videolla öljylämmityksen kaavaillun lakkauttamisen vaikutuksista isoäitinsä elämään, Antti Kurvinen (kesk.) vastaa. (Video: Olli Malankin)

Eräs toimittajaoppilas kertoo olevansa politiikasta kiinnostunut nuori, mutta politiikan kovasanaisuus ja vastakkainasettelu on hankaloittanut hänen osallisuuttaan politiikkaan.

Pinja Perholehdon (sdp.) mukaan nuoret tutkitusti kokevat, että politiikka on luotaantyöntävää ja ajatus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun voi ahdistaa, koska pelätään, miten muut reagoivat omaan mielipiteeseensä.

Toisille hyvin kova retoriikka ei tunnu missään, toiset reagoivat herkemmin. Kyse on sananvapauskysymyksestä. Jokaisen pitäisi pystyä osallistumaan demokratiaan. 

“Sillä esimerkillä, mitä kansanedustajina näytämme, on merkitystä”, Perholehto sanoo.

Keskustan Antti Kurvinen pitää myyttinä sitä, että politiikka olisi koventunut. Hän muistuttaa, miten 1990-luvulla mediassa naurettiin presidentti Martti Ahtisaaren ulkonäölle. Hänestä politiikkaan kuuluu kova retoriikka, mutta ei esimerkiksi toisen ulkonäön tai uskonnon pilkkaaminen.

Kovasanaisuudestaan tunnettu Harry Harkimo (liik.) kertoo, että usein ihmetellään sitä, miten hän pysyy väleissä poliitikkojen kanssa kritisoituaan heidän toimintatapojaan.

“Seuraavalla kerralla kun nähdään, jutellaan siitä asiasta – ollaan ystäviä.”

Hänen mukaansa politiikan kovasanaisuus on enemmän teatraalista kuin todellista.

Kokoomuksen konkarikansanedustaja Ben Zyskowicz sanoo, että poliitikkojen tulisi katsoa peiliin esimerkiksi some-kirjoittelun tiimoilta. Hänestä kuitenkin se, mikä näyttäytyy aggressiivisuudelta, ei yleensä ole aggressiivisuutta vaan osa poliitikon roolia.

“Rooliimme kuuluu tuoda terävästi esiin oma ja puolueemme näkemys ja haastaa kilpailijoiden näkemykset.”

Hän muistuttaa, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei vaadi aggressiivisuutta ja kovuutta, vaan keskustelemalla voi vaikuttaa.

Olli Malankin

Nuorten Ääni -toimitus

Nuorten Ääni -toimitus on osa Helsingin kaupungin nuorisotoimintaa. Toimituksessa 13–19-vuotiaat nuoret pääsevät tekemään lehti- ja tv-juttuja Suomen suurimpiin medioihin, kuten Helsingin Sanomiin ja MTV:lle. Toimituksen tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluviin.

 Nuorten parlamentti 25.3.2022 

Nuorten parlamentti on tapahtuma, jossa nuoret esittävät kysymyksiä kansanedustajille sekä ministereille. Normaalioloissa Nuorten parlamentti olisi järjestetty eduskuntatalolla, mutta edelleen jatkuvasta epidemiatilanteesta johtuen, päivä järjestettiin etänä.  

 

Peltolan koulusta oppilasedustajana toimi oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Inka Hietanen. Hietanen on ollut aiemminkin eduskunnan kanssa tekemisissä ja on kiinnostunut politiikasta. Tulevaisuudessa hän haluaa erityisesti edistää maailmamme ihmisoikeuksia ja eläinten & luonnon asemaa, oman eläinfarminsa johtamisen sivussa. Tällä kertaa hän osallistui EU-asioista päättävään Suureen valiokuntaan. Suuressa valiokunnassa keskusteltiin EU:n tulevaisuudesta. 

 

Parlamenttipäivä lähti käyntiin 8.45 aamulla, kun lukittauduimme kemian luokkaan kuuntelemaan Matti Vanhasen aamunavausta. Vanhanen puhui selkeästi ja juhlavasti avaten vuoden 2022 Nuorten parlamentti -päivän.  Ensimmäisenä oli nuorten journalistien tapahtuma ja Ylen studiolta annettiin niksejä ja vinkkejä, miten selvitä journalismin julmassa maailmassa.  

 

Suureen valiokuntaan osallistui  koulumme tuleva poliitikko Hietanen, jossa hän esitti tärkeän kansalaisten oikeuksiin liittyvän kysymyksen. Hietanen kysyi: kuinka vahva velvoite Euroopan unionin päätöksentekijöille on ottaa nämä tulevaisuuskonferenssissa esille tulleet kansalaisten ideat ja mielipiteet huomioon päätöksenteossa? Tulevaisuuskonferenssi  on siis konferenssi, jossa keskustellaan kaikkien Euroopan unionin jäsenmaiden ajatuksista ja ideoista. Ohjelmajohtaja Juha Jokela EU:sta vastasi: “Vaikka Euroopan unionin jäsenmaat ovat velvoitettuja kuuntelemaan kansaansa, erityisesti EU:n toimielimet (eli EU:n komissio, parlamentti ja neuvosto) ovat velvoitettuja ottamaan kansalaisten mielipiteet  huomioon.” Näin saamme laajemman alueen kansalaisten mielipiteet huomioon ja ääniä on myös enemmän, jolloin saadaan kattavampi tulos.  

 

Lehdistötilaisuus alkoi 10.00. Siellä toimittajaoppilaat saivat vapaan puheenvuoron, eli saivat kysyä mitä vain mieleen pälkähti. Tilaisuudessa oli vastaamassa kansanedustajat: Jouni Ovaska (keskustasta), Sari Essayah (kristillisdemokraateista), Kaisa Juuso (perussuomalaisista) ja Matti Semi (vasemmistoliitosta). Kysymyksiä oli niin Natosta, kuin edustajien henkilökohtaisista kokemuksista poliitikkona. Yritimme itsekin pysyä mukana kaikkien koulujen viisaiden kysymysten perässä, vaikka itsellemme ei juuri silloin tullut mitään mieleen. Koulumme toinen parlamentin toimittaja ja varaedustaja Ohtonen kommentoi vielä että jos jotain opimme niin sen että Semi on kansanedustaja.  

 

Varsinainen tilaisuus, eli täysistunto alkoi 12.00. Myös useammat luokat koulustamme katsoivat tätä samaa striimiä, ja odottivat intensiivisesti milloin oma edustajamme ilmestyy ruutuun. Striimissä oli eduskuntatalon istuntosali koko komeudessaan. Siellä puhemies istui korokkeellaan ja ministerit puhemiehen oikealla puolella vastaamassa koululaisia polttaviin kysymyksiin. Tätä tapahtumaa venytettiin tunnista jopa 15 minuuttia yli, jotta kaikki kysymykset saatiin käytyä läpi.  

 

“Kokonaisuudessaan päivä oli katsetta avartava, mutta etäyhteyksillä ei saanut ihan samaa elämystä”, kommentoi Inka Hietanen. 

 
 

Kirjoittaja ja haastattelija: Elli Lehmonen, Peltolan koulu, Vantaa  

Starring: Inka Hietanen, Peltolan koulu, Vantaa 

Sivustakommentoija: Laila Ohtonen, Peltolan koulu, Vantaa 

Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta

 

”Nuorten parlamentti oli rento ja opettavainen”

Perjantaina 25.3.2022 pidettiin Nuorten parlamentti -tapahtuma, johon osallistui jopa 13 000 oppilasta ympäri Suomen. Tänä vuonna tapahtuma oli etänä.

Tapahtumapäivä alkoi kansanedustaja- ja toimittajaoppilaiden yhteisellä aamunavauksella, jossa puhui eduskunnan puhemies Matti Vanhanen. Sen jälkeen kansanedustaja -ja toimittajaoppilaat jakaantuivat omien tehtäviensä pariin.

Toimittajaoppilailla oli ensimmäisenä Ylen (Yleisradio) Media-Akatemia. Tilaisuudessa pääsi tutustumaan politiikan toimittajan työhön sekä perehdyttiin muun muassa, miten lähteä kirjoittamaan artikkelia, tai miten keksiä hyviä kysymyksiä haastattelua varten.

Akatemian jälkeen oli vuorossa lehdistötilaisuus. Siellä toimittajaoppilaat pääsivät haastattelemaan ensimmäisen kauden kansanedustajia. Lehdistötilaisuutta varten kysymykset oltiin mietitty etukäteen. Oma kysymykseni liittyi nuorten hyvinvointiin ja jaksamiseen: ”Kun nykyään puhutaan paljon nuorten hyvinvoinnista ja jaksamisesta, miten itse huolehditte hyvinvoinnistanne, mikä auttaa teitä jaksamaan? Ja olisiko teillä jotain vinkkejä meille?” Vinkiksi sain heiltä, että olisi hyvä noudattaa monipuolista ruokavaliota, tärkeää nukkua ja liikkua tarpeeksi.

Toimittajaoppilaiden ollessa lehdistötilaisuudessa, osallistuivat kansanedustajaoppilaat tulevaisuusvaliokuntatilaisuuteen. Tulevaisuusvaliokunnassa koulumme kansanedustajaoppilas Shyreen pääsi keskustelemaan ja pohtimaan tulevaisuutta kansanedustajien sekä muiden nuorten kanssa. Keskusteluissa puhuttiin paljon opiskelusta ja terveydestä. Esiin nousi myös se, kuinka uutiskanavat tuovat harvoin esille positiivissävytteisiä uutisia. Se saattaa vaikuttaa siihen, että nuorten toivo ja motivaatio esimerkiksi lukiota tai muuta opiskelua kohtaan katoaa, kun uutisoinnissa kuulee pelkkiä kamalia asioita. ”Nuoret eivät unelmoi yhtä paljon kuin ennen”, totesi Shyreen.

Akatemian jälkeen oli vuorossa lehdistötilaisuus. Siellä pääsi haastattelemaan ensimmäisen kauden kansanedustajia muiden nuorten kanssa. Lehdistötilaisuutta varten kysymykset oli mietitty etukäteen.

Tilaisuuksien jälkeen pääsimme lounaalle, jonka aikana juttelimme ja vaihdoimme ajatuksia Shyreenin kanssa. Lounaan jälkeen oli eduskunnan täysistunto, jossa kansanedustajat pääsivät vastaamaan nuorten esittämiin kysymyksiin nykypäivän polttavista aiheista. Esiin nousi esimerkiksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä toisen asteen opetus. ”Täysistunnossa käsiteltiin tärkeitä ja merkityksellisiä asioita, etenkin nuorten jaksaminen ja hyvinvointi. Me nuoret olemme tulevaisuus, joten on aika huolestuttavaa, jos jo nyt kaikki ovat näin uupuneita”, huomautti Shyreen.

Päivän päätti keskustelutuokio Helsingin vaalipiiriin kuuluvien kansanedustajien kanssa. Tilaisuudessa keskustelu oli vapaamuotoista, kansanedustajilta sai kysyä mistä aiheesta tahansa. Kysyimme Shyreenin kanssa, mitä mieltä he ovat matematiikan arvosanan painottamisesta haettaessa jatko-opintopaikkoja. Moni kannusti matikan opiskeluun. Toisaalta heitä mietitytti se, missä paikoissa sitä kannattaisi painottaa enemmän ja missä vähemmän.

Tapahtuman päätyttyä olimme innoissamme onnistuneen päivän vuoksi. ”Nuorten parlamentti oli rento ja opettavainen kokemus. Yllätyin, kuinka rentoja kaikki kansanedustajat oli!”, iloitsi Shyreen.

Teksti: Helmi Attila, Helsingin Uusi yhteiskoulu, toimittajaoppilas Nuorten parlamentti 2022

Kuvat: Lilli Paul

 Ilmaristen koulusta osallistuttiin Nuorten parlamenttiin

Kuvassa vasemmalta Emma Kraama, Hertta Vehviläinen, Linnea Ollila ja Emilia Sipilä. 

Kautta aikain ensimmäistä kertaa Ilmaristen koulusta osallistuttiin kahden vuoden välein järjestettävään Nuorten parlamenttiin. Nuorten parlamentti järjestettiin etätapahtumana 25.3.2022. Ilmaristen koulusta oppilasedustajana toimi Hertta Vehviläinen, ja hänen rinnallansa tiimissä toimi Linnea Ollila ja Emma Kraama. Toimittajaoppilaana toimi Emilia Sipilä.

  

Päivämme alkoi päivänavauksella, jota emme päässeet näkemään teknisten ongelmien takia. Kello yhdeksän oli toimittajaoppilaiden media-akatemia, jossa kerrottiin toimittajan työstä. Kello kymmenen alkoi oppilasedustajien valiokuntatyöskentely. Valiokunnat oli valittu ennen parlamenttipäivää, ja Hertta Vehviläinen oli valinnut lakivaliokunnan. “Valiokunnassa keskusteltiin koulukiusaamisen kirjaamisesta rikoslakiin, sekä siitä, että lakiin lisättäisiin mahdollisuus erottaa oppilas koulusta loppupäiväksi, sekä seuraavaksi päiväksi”, Vehviläinen kertoo.  

Kello kymmenen oli ohjelmassa myös toimittajaoppilaiden lehdistötilaisuus, jossa pääsi esittämään kysymyksiä poliitikoille. Keskustelua herätti etenkin bensan hinnan nousuun vaikuttavat tekijät, Ukrainan sota, sekä sen ohella Suomen liittyminen Natoon. 

Päivän päätapahtuma eli suullinen kyselytunti alkoi kello kaksitoista. Siellä ministerit vastasivat oppilasedustajien lähettämiin videokysymyksiin, jotka oli äänestetty ennen parlamenttipäivää. Hertta Vehviläisen kysymys oli äänestetty vastattavaksi. “Miten tulevaisuuden suurin voimavara, eli nuoret saataisiin mahdollisimman nopeasti koronan ja etäkoulujaksojen jäljiltä takaisin normaaliuuteen?” kuului Vehviläisen kysymys. “Hallitus on antanut tukipaketteja kunnille, joilla olemme halunneet varmistaa, että näillä on lisäresursseja järjestää lisäopetusta, tarvittaessa erityisopetusta, sekä lisää resursseja nuorten mielenterveyden palveluille”,Li Andersson vastasi.  Andersson mainitsi myös järjestävänsä ministeri Kurvisen kanssa seminaarin nuorten hyvinvoinnista kevään aikana.  

“Päivä oli mielenkiintoinen ja ikimuistoinen, sekä oiva tilaisuus saada nuorten ääni ja huolet kuuluviin”,Vehviläinen kommentoi. Ollila ja Kraama myötäilivät.  

Teksti ja kuva: Emilia Sipilä, Nuorten parlamentti 2022, Ilmaristen koulu, toimittajaoppilas

Nuorten parlamentti -toiminta on osa demokratiakasvatusta

Nuorten parlamentin istuntopäivään kuuluu toimintaa kaikille osallistuville. Päivän näyttävin osa on televisioitava Nuorten parlamentin suullinen kyselytunti, jonka aikana ministerit ennättävät vastaamaan noin kolmeenkymmeneen nuorten valmistelemaan kysymykseen. Kyselytunnin lisäksi  nuoret ovat käsitelleet ajankohtaisia aiheita valiokunnissa ja kyselleet puolueiden kansanedustajilta kantoja erinäisiin asioihin.  Mukana oleville opettajille on järjestetty oma korkealaatuinen luentotilaisuus.

Yhteiskunnalliset termit konkretisoituvat

Nuoret ovat kertoneet, että päivän aikana yhteiskuntaopissa opitut teoreettiset käsitteet ovat avautuneet konkreettisesti. Yhteiskunnallisesti aktiiviset nuoret näkevät, että useat muutkin jakavat saman kiinnostuksen kohteen kuin he. Eduskunnassa käytyjen keskustelujen merkitys syvenee,  kun parlamentissa mukana olleet nuoret kertovat tapahtumasta ystävilleen ja pohtivat koulussa jälkikäteen kokemaansa. Vaikka päivä on jännittävä ja kiireinen, niin nuoret ovat olleet innoissaan vaihtuvista tilanteista ja kohtaamistaan ihmisistä, Osallistujat ovat kertoneet, miten vaikuttavalta tapahtumat eduskuntatalossa tuntuvat. Mukana olevat kansanedustajat ja ministerit kuuntelevat ja kuulevat, kun nuoret kertovat heille näkemyksiään heille merkityksellisistä asioista.

Mukana olevat nuoret ovat tämän päivän aktiivisia kansalaisia, jotka ovat kiinnostuneita päivänpolttavista asioista. Aiheet ovat vaihdelleet koulutuksesta ja nuorten elinolosuhteista asevelvollisuuteen ja Nato-jäsenyyteen. Vaikka vuoden 2020 istunto jouduttiin perumaan koronapandemian vuoksi, saapuneet kysymykset on koostettu aihepiireittäin. Kysymykset muodostavat kiinnostavan näkymän ajankohtaisista aiheista, jotka ovat nuorille olleet tuohon aikaan merkityksellisiä. Linkin asiakirjaan löydät blogin lopusta.

Opettajalle apua demokratiakasvatuksen toteuttamiseen

 Nuorten parlamentin istuntoa ei voitaisi järjestää ilman opettajia ja mukaan ilmoittautuvia kouluja. Opettajalle toiminta tarjoaa näppärän välineen tuoda politiikan seuraamista ja osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun luontevalla tavalla osaksi nuorten arkipäivää ja koulutyötä. Ja mikäpäs sen parempaa motivaatiota lisävää toimintaa voi olla, kuin se että oman koulun oppija kertoo kokemuksistaan, avaa hankalia yhteiskuntaoppiin liittyviä käsitteitä ja innostaa muitakin seuraamaan kiinnostavia yhteiskunnallisia aiheita. Parlamentin istunnot järjestetään säännöllisesti ja koulussa toimiva kerho on tehokas työrukkanen, kun koulussa osallistutaan nuorisovaaleihin, järjestetään kunta- tai aluevaalipaneeleja tai kun halutaan kutsua kansanedustaja koululle vierailulle. Vaikka osa nuorista kaipaakin erityisesti keskustelua muiden nuorten kanssa, niin nuoret ovat kiinnostuneita myös tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämisestä. Kun nuoret ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa, tapahtumista tulee nuorten näköisiä ja myös muita nuoria kiinnostavia tilanteita ja mahdollisuuksia osallistua yhteiseen pohdintaan ja keskusteluun kiinnostavista aiheista ja monipuolisista näkökulmista.

Demokratiakompetenssit

Euroopan neuvosto (Rautiainen 2018) on koonnut demokratiakulttuuria edistäviä arvoja ja asenteita, joita tiedot ja taidot täydentävät. Nämä arvot, asenteet, tiedot ja taidot on varsin kattavasti huomioitu suomalaisessa perusopetuksessa. Nuorten parlamentin kaltaiset tapahtumat ja toiminnot tuotavat monipuolisia sisältöjä demokratiakulttuurikasvatuksen  toteuttamiseen. Nuorten parlamentti -toiminta osaltaan tuo näkyväksi sitä, miten nuoria voi tukea yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen.

Kirjoittaja Tiina Karhuvirta, Kehittämiskeskus Opinkirjo

Kuvaaja Kimmo Brandt / Compic / Eduskunta

Nuorten parlamentti - Ungdomsparlamentet on eduskunnan ja Opinkirjon yhdessä toteuttamaa toimintaa peruskoulun päättöluokkalaisille.  https://www.eduskunta.fi/nuortenparlamentti ja https://www.eduskunta.fi/SV/NuortenEduskunta/NuortenParlamentti/Sidor/default.aspx

Nuorten parlamentin asialistalla muovit, ilmastonmuutos ja nuorten mielenterveyteen liittyvät teemat

https://www.eduskunta.fi/FI/NuortenEduskunta/Documents/nuorten-parlamentin-2020-suullisten-kysymysten-tarkastelua.pdf

Rautiainen, M. (toim.) Kohti parempaa demokratiaa. Euroopan neuvoston demokratiakulttuurin kompetenssit kasvatuksessa ja opetuksessa. 2018.

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/60058/978-951-39-7594-4.pdf

 

 

Kansanedustajatapaamisia ja ministerikyselytunteja

Nuorten parlamentin toiminta on järjestetty erilaisia etätapahtumia. Tapahtumissa on keskusteltu eri teemoista kansanedustajien ja nuorten välillä. 

Pirkanmaan alueen nuoret ja kansanedustajat kävivät Erätauko-dialogia nuorten tulevaisuudesta syksyllä 2020. Koronapandemia oli sulkenut keväällä koulut ja oppilaat olivat etäopiskelleet pitkään. Harrastukset olivat suljettuina eikä ulkonakaan oleilua ryhmissä katsottu suopein silmin. Nuoret olivat todella huolissaan siitä, miten opinnot sujuvat ja miten ylipäätään Suomi selviää pandemiasta ja sen aiheuttamasta taloudellisen tilanteen heikkenemisestä.  

Juuri ilmestyneen (2.9.2021)  Ylen uutisen mukaan nuorten usko tulevaisuuteen on heikentynyt eikä nuoret edes uskalla unelmoida tulevaisuudesta.  Vaikuttaa siis siltä, että dialogeja päättäjien ja nuorten välillä olisi syytä jatkaa, jotta molemminpuolinen ymmärrys lisääntyy.

Viime syksynä toteutimme kaikkien eduskuntaryhmien kanssa kansanedustajakeskusteluja. Nämä keskustelut tapahtuivat kouluajan ulkopuolella ja niihin saattoikin osallistua hyvin eri ikäisiä nuoria. Keskustelun teemat liikkuivat tulevan hallituspohjan pohdinnasta ilmastokriisiin. Leppoisat etäkeskustelut mahdollistivat osallistuneille kansanedustajille normaalia paneelikeskustelua laajemmat puheenvuorot. Näin päästiin jo syvällisiin pohdintoihin siitä, mitä vaikuttaminen on merkinnyt juuri hänelle. Kansanedustajat pääsivät myös perustelemaan kantojaan useasta eri näkökulmasta. Kuulijalle välittyi ajatus siitä, että yhteiskunnalliset asiat eivät välttämättä ole yksinkertaisia vaan asioihin on paneuduttava perusteellisesti, kuunneltava asiantuntijoita ja kommunikoiva kansalaisten kanssa. 

Tänä keväänä järjestimme ministerikyselytunteja. Lue kyselytuntien juontajakaksikon mietteitä tapahtumasta. 

Nuorten parlamentin istunnon 25.3.2022 järjestelyt ovat käynnistyneet. Ilmoittaudu mukaan. 

Teksti: Tiina Karhuvirta, erityisasiantuntija, Kehittämiskeskus Opinkirjo

Kuva: Hugo Hercer Pixabaystä