Nuorten parlamentin sivistysvaliokunnassa keskusteltiin PISA-tuloksista ja tekoälyn väärinkäytöstä

Nuorten parlamentissa pidettiin sivistysvaliokunnan kokous. Eri puolilta Suomea saapuneet oppilasedustajat tulivat keskustelemaan huolistaan peruskouluun liittyen. Puheenjohtajana toimi Tuula Haatainen (sdp.). Paikalla olivat myös kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie sekä koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimuskeskuksen REALin johtaja ja professori Mari-Pauliina Vainikainen. 

Valiokunnan kokouksen aloitti Mari-Pauliina Vainikaisen esitys: Tutkittua tietoa perusopetuksen oppilaiden oppimistuloksista ja koulun merkityksestä oppimisen edistäjänä. Esityksen aiheita olivat mm. PISA-tutkimustulosten merkittävä lasku vuoden 2006 jälkeen ja oppilaiden koulunkäyntiä kohtaan haitallisten asenteiden lisääntyminen. Esityksessä kerrottiin myös kotimaisten koulujen välisistä eroista. 

Esityksen jälkeen oppilasedustajat saivat mahdollisuuden ottaa kantaa aiheeseen liittyen. Monet nuorista nostivat ongelmiksi mm. kiusaamisen ja rasistisen puheen vähemmistöjä kohtaan, puhelimen käytön lisääntymisen, tekoälyn väärinkäytön koulutöissä, tukitoimien rajallisuuden ja puutteen kouluissa sekä oppimateriaalien muuttumisen digitaaliseksi. 

Liia Hokkanen

Nuorten Ääni -toimitus

Nuorten Ääni -toimitus on osa Helsingin kaupungin nuorisotoimintaa. Toimituksessa 13–19-vuotiaat nuoret pääsevät tekemään lehti- ja tv-juttuja Suomen suurimpiin medioihin, kuten Helsingin Sanomiin ja MTV:lle. Toimituksen tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluviin.

Näin Nuorten parlamentti äänesti täysistunnossa

Nuorten parlamentti äänesti oppilaiden itseohjautuvuudesta. (Kuva: Havu Kupila)

Nuorten parlamentin täysistunnossa oppilasedustajat saivat kysyä ministereiltä kysymyksiä. Edustajat pääsivät myös äänestämään muutamasta asiasta ja kaikki olivat paikalla. 

Sähkötupakasta kysyi oppilasedustaja Kalle Jeffery Tampereelta. Hän esitti huolta sähkötupakan helposta saatavuudesta ja sen luomista ongelmista kouluissa. Myös sen yleisistä terveysuhista keskusteltiin. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen vastasi kysymykseen. 

Puhemies Halla-aho määräsi Nuorten parlamentin äänestämään sähkötupakan laillisuudesta alle 18-vuotiailta. Parlamentin mielestä sähkötupakan nykyistä lainsäädäntöä ei pitäisi säilyttää ja parlamentti päättikin kieltää sähkötupakoinnin äänin 28-169. Kaksi edustajista äänesti tyhjää. 

Edustaja Silvia Marjanen Lahdesta esitti kysymyksen liittyen itseohjautuvaan opiskeluun, johon on keskitytty opetussuunnitelmassa. Oppilaan itseohjautuminen tarkoittaa sitä, että oppilas itse ohjaa omaa opiskeluaan ilman ulkopuolista tukea. Opetusministeri Anna-Maja Henriksson vastasi ja parlamentti päätyi myös äänestämään aiheesta. Oppilaat ovat tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen eli itseohjautumisen määrää ei tarvitse kasvattaa. 139 edustajaa äänesti määrän kasvatusta vastaan ja 57 kasvatuksen puolesta. Kolme äänesti tyhjää.

Mikkelistä tuleva Kaisa Kujala esitti kysymyksen pikamuodin yleisyydestä, saatavuudesta ja ympäristöhaitoista. Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen totesi, että Suomen on rajattava pikamuodin käyttöä EU tasolla. Lisäksi tällä hetkellä pohditaan, pystytäänkö ongelmiin puuttumaan asettamalla sääntöjä. Puhemies Halla-aho määräsi äänestyksen EU-rajoituksista, jossa nuorista 182 äänesti EU-rajoitusten puolesta ja 15 vastaan. Kaksi äänesti tyhjää.

Nuorten parlamentti äänestää videolla pikamuodin EU-rajoituksista. (Video: Olli Malankin)

Aino Näppinen, Eino Koskenranta

Nuorten Ääni -toimitus

Nuorten Ääni -toimitus on osa Helsingin kaupungin nuorisotoimintaa. Toimituksessa 13–19-vuotiaat nuoret pääsevät tekemään lehti- ja tv-juttuja Suomen suurimpiin medioihin, kuten Helsingin Sanomiin ja MTV:lle. Toimituksen tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluviin.

Nuorten mukaan politiikka voi olla luotaantyöntävää kovasanaisuutensa vuoksi, mutta poliitikoista kovakin retoriikka kuuluu asiaan – “enemmän teatraalista kuin todellista”

Nuorten parlamentin Poliitikko nonstop -tilaisuudessa kansanedustajat vastaavat toimittajaoppilaiden kysymyksiin.

Toimittajaoppilas kysyy videolla öljylämmityksen kaavaillun lakkauttamisen vaikutuksista isoäitinsä elämään, Antti Kurvinen (kesk.) vastaa. (Video: Olli Malankin)

Eräs toimittajaoppilas kertoo olevansa politiikasta kiinnostunut nuori, mutta politiikan kovasanaisuus ja vastakkainasettelu on hankaloittanut hänen osallisuuttaan politiikkaan.

Pinja Perholehdon (sdp.) mukaan nuoret tutkitusti kokevat, että politiikka on luotaantyöntävää ja ajatus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun voi ahdistaa, koska pelätään, miten muut reagoivat omaan mielipiteeseensä.

Toisille hyvin kova retoriikka ei tunnu missään, toiset reagoivat herkemmin. Kyse on sananvapauskysymyksestä. Jokaisen pitäisi pystyä osallistumaan demokratiaan. 

“Sillä esimerkillä, mitä kansanedustajina näytämme, on merkitystä”, Perholehto sanoo.

Keskustan Antti Kurvinen pitää myyttinä sitä, että politiikka olisi koventunut. Hän muistuttaa, miten 1990-luvulla mediassa naurettiin presidentti Martti Ahtisaaren ulkonäölle. Hänestä politiikkaan kuuluu kova retoriikka, mutta ei esimerkiksi toisen ulkonäön tai uskonnon pilkkaaminen.

Kovasanaisuudestaan tunnettu Harry Harkimo (liik.) kertoo, että usein ihmetellään sitä, miten hän pysyy väleissä poliitikkojen kanssa kritisoituaan heidän toimintatapojaan.

“Seuraavalla kerralla kun nähdään, jutellaan siitä asiasta – ollaan ystäviä.”

Hänen mukaansa politiikan kovasanaisuus on enemmän teatraalista kuin todellista.

Kokoomuksen konkarikansanedustaja Ben Zyskowicz sanoo, että poliitikkojen tulisi katsoa peiliin esimerkiksi some-kirjoittelun tiimoilta. Hänestä kuitenkin se, mikä näyttäytyy aggressiivisuudelta, ei yleensä ole aggressiivisuutta vaan osa poliitikon roolia.

“Rooliimme kuuluu tuoda terävästi esiin oma ja puolueemme näkemys ja haastaa kilpailijoiden näkemykset.”

Hän muistuttaa, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei vaadi aggressiivisuutta ja kovuutta, vaan keskustelemalla voi vaikuttaa.

Olli Malankin

Nuorten Ääni -toimitus

Nuorten Ääni -toimitus on osa Helsingin kaupungin nuorisotoimintaa. Toimituksessa 13–19-vuotiaat nuoret pääsevät tekemään lehti- ja tv-juttuja Suomen suurimpiin medioihin, kuten Helsingin Sanomiin ja MTV:lle. Toimituksen tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluviin.

 Nuorten parlamentti 25.3.2022 

Nuorten parlamentti on tapahtuma, jossa nuoret esittävät kysymyksiä kansanedustajille sekä ministereille. Normaalioloissa Nuorten parlamentti olisi järjestetty eduskuntatalolla, mutta edelleen jatkuvasta epidemiatilanteesta johtuen, päivä järjestettiin etänä.  

 

Peltolan koulusta oppilasedustajana toimi oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Inka Hietanen. Hietanen on ollut aiemminkin eduskunnan kanssa tekemisissä ja on kiinnostunut politiikasta. Tulevaisuudessa hän haluaa erityisesti edistää maailmamme ihmisoikeuksia ja eläinten & luonnon asemaa, oman eläinfarminsa johtamisen sivussa. Tällä kertaa hän osallistui EU-asioista päättävään Suureen valiokuntaan. Suuressa valiokunnassa keskusteltiin EU:n tulevaisuudesta. 

 

Parlamenttipäivä lähti käyntiin 8.45 aamulla, kun lukittauduimme kemian luokkaan kuuntelemaan Matti Vanhasen aamunavausta. Vanhanen puhui selkeästi ja juhlavasti avaten vuoden 2022 Nuorten parlamentti -päivän.  Ensimmäisenä oli nuorten journalistien tapahtuma ja Ylen studiolta annettiin niksejä ja vinkkejä, miten selvitä journalismin julmassa maailmassa.  

 

Suureen valiokuntaan osallistui  koulumme tuleva poliitikko Hietanen, jossa hän esitti tärkeän kansalaisten oikeuksiin liittyvän kysymyksen. Hietanen kysyi: kuinka vahva velvoite Euroopan unionin päätöksentekijöille on ottaa nämä tulevaisuuskonferenssissa esille tulleet kansalaisten ideat ja mielipiteet huomioon päätöksenteossa? Tulevaisuuskonferenssi  on siis konferenssi, jossa keskustellaan kaikkien Euroopan unionin jäsenmaiden ajatuksista ja ideoista. Ohjelmajohtaja Juha Jokela EU:sta vastasi: “Vaikka Euroopan unionin jäsenmaat ovat velvoitettuja kuuntelemaan kansaansa, erityisesti EU:n toimielimet (eli EU:n komissio, parlamentti ja neuvosto) ovat velvoitettuja ottamaan kansalaisten mielipiteet  huomioon.” Näin saamme laajemman alueen kansalaisten mielipiteet huomioon ja ääniä on myös enemmän, jolloin saadaan kattavampi tulos.  

 

Lehdistötilaisuus alkoi 10.00. Siellä toimittajaoppilaat saivat vapaan puheenvuoron, eli saivat kysyä mitä vain mieleen pälkähti. Tilaisuudessa oli vastaamassa kansanedustajat: Jouni Ovaska (keskustasta), Sari Essayah (kristillisdemokraateista), Kaisa Juuso (perussuomalaisista) ja Matti Semi (vasemmistoliitosta). Kysymyksiä oli niin Natosta, kuin edustajien henkilökohtaisista kokemuksista poliitikkona. Yritimme itsekin pysyä mukana kaikkien koulujen viisaiden kysymysten perässä, vaikka itsellemme ei juuri silloin tullut mitään mieleen. Koulumme toinen parlamentin toimittaja ja varaedustaja Ohtonen kommentoi vielä että jos jotain opimme niin sen että Semi on kansanedustaja.  

 

Varsinainen tilaisuus, eli täysistunto alkoi 12.00. Myös useammat luokat koulustamme katsoivat tätä samaa striimiä, ja odottivat intensiivisesti milloin oma edustajamme ilmestyy ruutuun. Striimissä oli eduskuntatalon istuntosali koko komeudessaan. Siellä puhemies istui korokkeellaan ja ministerit puhemiehen oikealla puolella vastaamassa koululaisia polttaviin kysymyksiin. Tätä tapahtumaa venytettiin tunnista jopa 15 minuuttia yli, jotta kaikki kysymykset saatiin käytyä läpi.  

 

“Kokonaisuudessaan päivä oli katsetta avartava, mutta etäyhteyksillä ei saanut ihan samaa elämystä”, kommentoi Inka Hietanen. 

 
 

Kirjoittaja ja haastattelija: Elli Lehmonen, Peltolan koulu, Vantaa  

Starring: Inka Hietanen, Peltolan koulu, Vantaa 

Sivustakommentoija: Laila Ohtonen, Peltolan koulu, Vantaa 

Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta

 

”Nuorten parlamentti oli rento ja opettavainen”

Perjantaina 25.3.2022 pidettiin Nuorten parlamentti -tapahtuma, johon osallistui jopa 13 000 oppilasta ympäri Suomen. Tänä vuonna tapahtuma oli etänä.

Tapahtumapäivä alkoi kansanedustaja- ja toimittajaoppilaiden yhteisellä aamunavauksella, jossa puhui eduskunnan puhemies Matti Vanhanen. Sen jälkeen kansanedustaja -ja toimittajaoppilaat jakaantuivat omien tehtäviensä pariin.

Toimittajaoppilailla oli ensimmäisenä Ylen (Yleisradio) Media-Akatemia. Tilaisuudessa pääsi tutustumaan politiikan toimittajan työhön sekä perehdyttiin muun muassa, miten lähteä kirjoittamaan artikkelia, tai miten keksiä hyviä kysymyksiä haastattelua varten.

Akatemian jälkeen oli vuorossa lehdistötilaisuus. Siellä toimittajaoppilaat pääsivät haastattelemaan ensimmäisen kauden kansanedustajia. Lehdistötilaisuutta varten kysymykset oltiin mietitty etukäteen. Oma kysymykseni liittyi nuorten hyvinvointiin ja jaksamiseen: ”Kun nykyään puhutaan paljon nuorten hyvinvoinnista ja jaksamisesta, miten itse huolehditte hyvinvoinnistanne, mikä auttaa teitä jaksamaan? Ja olisiko teillä jotain vinkkejä meille?” Vinkiksi sain heiltä, että olisi hyvä noudattaa monipuolista ruokavaliota, tärkeää nukkua ja liikkua tarpeeksi.

Toimittajaoppilaiden ollessa lehdistötilaisuudessa, osallistuivat kansanedustajaoppilaat tulevaisuusvaliokuntatilaisuuteen. Tulevaisuusvaliokunnassa koulumme kansanedustajaoppilas Shyreen pääsi keskustelemaan ja pohtimaan tulevaisuutta kansanedustajien sekä muiden nuorten kanssa. Keskusteluissa puhuttiin paljon opiskelusta ja terveydestä. Esiin nousi myös se, kuinka uutiskanavat tuovat harvoin esille positiivissävytteisiä uutisia. Se saattaa vaikuttaa siihen, että nuorten toivo ja motivaatio esimerkiksi lukiota tai muuta opiskelua kohtaan katoaa, kun uutisoinnissa kuulee pelkkiä kamalia asioita. ”Nuoret eivät unelmoi yhtä paljon kuin ennen”, totesi Shyreen.

Akatemian jälkeen oli vuorossa lehdistötilaisuus. Siellä pääsi haastattelemaan ensimmäisen kauden kansanedustajia muiden nuorten kanssa. Lehdistötilaisuutta varten kysymykset oli mietitty etukäteen.

Tilaisuuksien jälkeen pääsimme lounaalle, jonka aikana juttelimme ja vaihdoimme ajatuksia Shyreenin kanssa. Lounaan jälkeen oli eduskunnan täysistunto, jossa kansanedustajat pääsivät vastaamaan nuorten esittämiin kysymyksiin nykypäivän polttavista aiheista. Esiin nousi esimerkiksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä toisen asteen opetus. ”Täysistunnossa käsiteltiin tärkeitä ja merkityksellisiä asioita, etenkin nuorten jaksaminen ja hyvinvointi. Me nuoret olemme tulevaisuus, joten on aika huolestuttavaa, jos jo nyt kaikki ovat näin uupuneita”, huomautti Shyreen.

Päivän päätti keskustelutuokio Helsingin vaalipiiriin kuuluvien kansanedustajien kanssa. Tilaisuudessa keskustelu oli vapaamuotoista, kansanedustajilta sai kysyä mistä aiheesta tahansa. Kysyimme Shyreenin kanssa, mitä mieltä he ovat matematiikan arvosanan painottamisesta haettaessa jatko-opintopaikkoja. Moni kannusti matikan opiskeluun. Toisaalta heitä mietitytti se, missä paikoissa sitä kannattaisi painottaa enemmän ja missä vähemmän.

Tapahtuman päätyttyä olimme innoissamme onnistuneen päivän vuoksi. ”Nuorten parlamentti oli rento ja opettavainen kokemus. Yllätyin, kuinka rentoja kaikki kansanedustajat oli!”, iloitsi Shyreen.

Teksti: Helmi Attila, Helsingin Uusi yhteiskoulu, toimittajaoppilas Nuorten parlamentti 2022

Kuvat: Lilli Paul

 Ilmaristen koulusta osallistuttiin Nuorten parlamenttiin

Kuvassa vasemmalta Emma Kraama, Hertta Vehviläinen, Linnea Ollila ja Emilia Sipilä. 

Kautta aikain ensimmäistä kertaa Ilmaristen koulusta osallistuttiin kahden vuoden välein järjestettävään Nuorten parlamenttiin. Nuorten parlamentti järjestettiin etätapahtumana 25.3.2022. Ilmaristen koulusta oppilasedustajana toimi Hertta Vehviläinen, ja hänen rinnallansa tiimissä toimi Linnea Ollila ja Emma Kraama. Toimittajaoppilaana toimi Emilia Sipilä.

  

Päivämme alkoi päivänavauksella, jota emme päässeet näkemään teknisten ongelmien takia. Kello yhdeksän oli toimittajaoppilaiden media-akatemia, jossa kerrottiin toimittajan työstä. Kello kymmenen alkoi oppilasedustajien valiokuntatyöskentely. Valiokunnat oli valittu ennen parlamenttipäivää, ja Hertta Vehviläinen oli valinnut lakivaliokunnan. “Valiokunnassa keskusteltiin koulukiusaamisen kirjaamisesta rikoslakiin, sekä siitä, että lakiin lisättäisiin mahdollisuus erottaa oppilas koulusta loppupäiväksi, sekä seuraavaksi päiväksi”, Vehviläinen kertoo.  

Kello kymmenen oli ohjelmassa myös toimittajaoppilaiden lehdistötilaisuus, jossa pääsi esittämään kysymyksiä poliitikoille. Keskustelua herätti etenkin bensan hinnan nousuun vaikuttavat tekijät, Ukrainan sota, sekä sen ohella Suomen liittyminen Natoon. 

Päivän päätapahtuma eli suullinen kyselytunti alkoi kello kaksitoista. Siellä ministerit vastasivat oppilasedustajien lähettämiin videokysymyksiin, jotka oli äänestetty ennen parlamenttipäivää. Hertta Vehviläisen kysymys oli äänestetty vastattavaksi. “Miten tulevaisuuden suurin voimavara, eli nuoret saataisiin mahdollisimman nopeasti koronan ja etäkoulujaksojen jäljiltä takaisin normaaliuuteen?” kuului Vehviläisen kysymys. “Hallitus on antanut tukipaketteja kunnille, joilla olemme halunneet varmistaa, että näillä on lisäresursseja järjestää lisäopetusta, tarvittaessa erityisopetusta, sekä lisää resursseja nuorten mielenterveyden palveluille”,Li Andersson vastasi.  Andersson mainitsi myös järjestävänsä ministeri Kurvisen kanssa seminaarin nuorten hyvinvoinnista kevään aikana.  

“Päivä oli mielenkiintoinen ja ikimuistoinen, sekä oiva tilaisuus saada nuorten ääni ja huolet kuuluviin”,Vehviläinen kommentoi. Ollila ja Kraama myötäilivät.  

Teksti ja kuva: Emilia Sipilä, Nuorten parlamentti 2022, Ilmaristen koulu, toimittajaoppilas

Nuorten parlamentti -toiminta on osa demokratiakasvatusta

Nuorten parlamentin istuntopäivään kuuluu toimintaa kaikille osallistuville. Päivän näyttävin osa on televisioitava Nuorten parlamentin suullinen kyselytunti, jonka aikana ministerit ennättävät vastaamaan noin kolmeenkymmeneen nuorten valmistelemaan kysymykseen. Kyselytunnin lisäksi  nuoret ovat käsitelleet ajankohtaisia aiheita valiokunnissa ja kyselleet puolueiden kansanedustajilta kantoja erinäisiin asioihin.  Mukana oleville opettajille on järjestetty oma korkealaatuinen luentotilaisuus.

Yhteiskunnalliset termit konkretisoituvat

Nuoret ovat kertoneet, että päivän aikana yhteiskuntaopissa opitut teoreettiset käsitteet ovat avautuneet konkreettisesti. Yhteiskunnallisesti aktiiviset nuoret näkevät, että useat muutkin jakavat saman kiinnostuksen kohteen kuin he. Eduskunnassa käytyjen keskustelujen merkitys syvenee,  kun parlamentissa mukana olleet nuoret kertovat tapahtumasta ystävilleen ja pohtivat koulussa jälkikäteen kokemaansa. Vaikka päivä on jännittävä ja kiireinen, niin nuoret ovat olleet innoissaan vaihtuvista tilanteista ja kohtaamistaan ihmisistä, Osallistujat ovat kertoneet, miten vaikuttavalta tapahtumat eduskuntatalossa tuntuvat. Mukana olevat kansanedustajat ja ministerit kuuntelevat ja kuulevat, kun nuoret kertovat heille näkemyksiään heille merkityksellisistä asioista.

Mukana olevat nuoret ovat tämän päivän aktiivisia kansalaisia, jotka ovat kiinnostuneita päivänpolttavista asioista. Aiheet ovat vaihdelleet koulutuksesta ja nuorten elinolosuhteista asevelvollisuuteen ja Nato-jäsenyyteen. Vaikka vuoden 2020 istunto jouduttiin perumaan koronapandemian vuoksi, saapuneet kysymykset on koostettu aihepiireittäin. Kysymykset muodostavat kiinnostavan näkymän ajankohtaisista aiheista, jotka ovat nuorille olleet tuohon aikaan merkityksellisiä. Linkin asiakirjaan löydät blogin lopusta.

Opettajalle apua demokratiakasvatuksen toteuttamiseen

 Nuorten parlamentin istuntoa ei voitaisi järjestää ilman opettajia ja mukaan ilmoittautuvia kouluja. Opettajalle toiminta tarjoaa näppärän välineen tuoda politiikan seuraamista ja osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun luontevalla tavalla osaksi nuorten arkipäivää ja koulutyötä. Ja mikäpäs sen parempaa motivaatiota lisävää toimintaa voi olla, kuin se että oman koulun oppija kertoo kokemuksistaan, avaa hankalia yhteiskuntaoppiin liittyviä käsitteitä ja innostaa muitakin seuraamaan kiinnostavia yhteiskunnallisia aiheita. Parlamentin istunnot järjestetään säännöllisesti ja koulussa toimiva kerho on tehokas työrukkanen, kun koulussa osallistutaan nuorisovaaleihin, järjestetään kunta- tai aluevaalipaneeleja tai kun halutaan kutsua kansanedustaja koululle vierailulle. Vaikka osa nuorista kaipaakin erityisesti keskustelua muiden nuorten kanssa, niin nuoret ovat kiinnostuneita myös tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämisestä. Kun nuoret ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa, tapahtumista tulee nuorten näköisiä ja myös muita nuoria kiinnostavia tilanteita ja mahdollisuuksia osallistua yhteiseen pohdintaan ja keskusteluun kiinnostavista aiheista ja monipuolisista näkökulmista.

Demokratiakompetenssit

Euroopan neuvosto (Rautiainen 2018) on koonnut demokratiakulttuuria edistäviä arvoja ja asenteita, joita tiedot ja taidot täydentävät. Nämä arvot, asenteet, tiedot ja taidot on varsin kattavasti huomioitu suomalaisessa perusopetuksessa. Nuorten parlamentin kaltaiset tapahtumat ja toiminnot tuotavat monipuolisia sisältöjä demokratiakulttuurikasvatuksen  toteuttamiseen. Nuorten parlamentti -toiminta osaltaan tuo näkyväksi sitä, miten nuoria voi tukea yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen.

Kirjoittaja Tiina Karhuvirta, Kehittämiskeskus Opinkirjo

Kuvaaja Kimmo Brandt / Compic / Eduskunta

Nuorten parlamentti - Ungdomsparlamentet on eduskunnan ja Opinkirjon yhdessä toteuttamaa toimintaa peruskoulun päättöluokkalaisille.  https://www.eduskunta.fi/nuortenparlamentti ja https://www.eduskunta.fi/SV/NuortenEduskunta/NuortenParlamentti/Sidor/default.aspx

Nuorten parlamentin asialistalla muovit, ilmastonmuutos ja nuorten mielenterveyteen liittyvät teemat

https://www.eduskunta.fi/FI/NuortenEduskunta/Documents/nuorten-parlamentin-2020-suullisten-kysymysten-tarkastelua.pdf

Rautiainen, M. (toim.) Kohti parempaa demokratiaa. Euroopan neuvoston demokratiakulttuurin kompetenssit kasvatuksessa ja opetuksessa. 2018.

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/60058/978-951-39-7594-4.pdf

 

 

Kansanedustajatapaamisia ja ministerikyselytunteja

Nuorten parlamentin toiminta on järjestetty erilaisia etätapahtumia. Tapahtumissa on keskusteltu eri teemoista kansanedustajien ja nuorten välillä. 

Pirkanmaan alueen nuoret ja kansanedustajat kävivät Erätauko-dialogia nuorten tulevaisuudesta syksyllä 2020. Koronapandemia oli sulkenut keväällä koulut ja oppilaat olivat etäopiskelleet pitkään. Harrastukset olivat suljettuina eikä ulkonakaan oleilua ryhmissä katsottu suopein silmin. Nuoret olivat todella huolissaan siitä, miten opinnot sujuvat ja miten ylipäätään Suomi selviää pandemiasta ja sen aiheuttamasta taloudellisen tilanteen heikkenemisestä.  

Juuri ilmestyneen (2.9.2021)  Ylen uutisen mukaan nuorten usko tulevaisuuteen on heikentynyt eikä nuoret edes uskalla unelmoida tulevaisuudesta.  Vaikuttaa siis siltä, että dialogeja päättäjien ja nuorten välillä olisi syytä jatkaa, jotta molemminpuolinen ymmärrys lisääntyy.

Viime syksynä toteutimme kaikkien eduskuntaryhmien kanssa kansanedustajakeskusteluja. Nämä keskustelut tapahtuivat kouluajan ulkopuolella ja niihin saattoikin osallistua hyvin eri ikäisiä nuoria. Keskustelun teemat liikkuivat tulevan hallituspohjan pohdinnasta ilmastokriisiin. Leppoisat etäkeskustelut mahdollistivat osallistuneille kansanedustajille normaalia paneelikeskustelua laajemmat puheenvuorot. Näin päästiin jo syvällisiin pohdintoihin siitä, mitä vaikuttaminen on merkinnyt juuri hänelle. Kansanedustajat pääsivät myös perustelemaan kantojaan useasta eri näkökulmasta. Kuulijalle välittyi ajatus siitä, että yhteiskunnalliset asiat eivät välttämättä ole yksinkertaisia vaan asioihin on paneuduttava perusteellisesti, kuunneltava asiantuntijoita ja kommunikoiva kansalaisten kanssa. 

Tänä keväänä järjestimme ministerikyselytunteja. Lue kyselytuntien juontajakaksikon mietteitä tapahtumasta. 

Nuorten parlamentin istunnon 25.3.2022 järjestelyt ovat käynnistyneet. Ilmoittaudu mukaan. 

Teksti: Tiina Karhuvirta, erityisasiantuntija, Kehittämiskeskus Opinkirjo

Kuva: Hugo Hercer Pixabaystä 

Nuoret pohtivat isoja yhteiskunnallisia asioita

Poikkeuksellinen kevät viruksineen ja etäopiskeluineen aiheutti moni muutoksia ja mullistuksia. Kevään huipputapahtuma Nuorten parlamentti peruttiin. Eduskuntaan eivät päässeet nuoret eivätkä opettajat, vaikka kaikki oli valmiina, kysymykset toimitettu ja matkat varattu. Tapaamiset, opetus ja osin harrastukset siirtyivät verkkoon. Samalla kokeilimme lähes kaikkia mahdollisia maksullisia ja maksuttomia alustoja. 

Nuorten parlamentti -tapahtuman osalta jouduttiin toteamaan heti, että tapahtumaa ei voida toteuttaa verkossa. Tilaisuuksia järjestetään valiokuntaistuntoineen ja poliitikko nonstopeineen samanaikaisesti useita. Aamupäivän aikana on yli kymmenen yksittäistä tilaisuutta yli viidensadalle henkilölle. 

Päätimme kuitenkin julkistaa entiseen tapaan kaikki saapuneet kysymykset, edustavathan ne tärkeää puheenvuoroa siitä, mitkä asiat nuorten mielestä ovat ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja, joihin poliitikkojen olisi syytä kiinnittää huomiota.  Kysymykset koottiin laajemmiksi kokonaisuuksiksi sisällön mukaan. Nuorten kysymyksille näyttää olevan tyypillistä se, että ne eivät välttämättä kohdennu yhden ministeriön toimialueeseen, vaan mielenkiintoisia ja merkittäviä ilmiöitä tarkastellaan useasta eri näkökulmasta.

Eniten kysymyksiä kohdennettiin opetusministeri Li Anderssonille. Myös ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun johtamien ministeriöiden aihealueet olivat suosittuja nuorten kysymyksissä. Nuorten parlamenttiin saapuneet kysymykset ovat oivallinen mittari siitä, mitkä asiat nuoret itse kokevat merkityksellisiksi nuorten asioiksi. 

Istunnon päiväjärjestykseen vaikuttava äänestys toteutettiin alkuvuodesta ennen virustilanteen eskaloitumista. Äänestyksessä suosituimmat kysymykset olivat kuukautissuojien arvonlisäveroprosentin alentaminen Suomessa, velkaantumisen vähentäminen, toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, nuorten työllistymisen helpottaminen ja naisten ja miesten palkkaerot.  

Vuoden 2020 Nuorten parlamentti -istunnossa olisi haluttu kysyä valtioneuvostolta useita verotukseen liittyvä kysymyksiä.  Nuoret haluaisivat verotuksella ohjata kuluttajien ja tuottajien käyttäytymistä suosimaan ilmastonmuutosta ehkäiseviä tuotteita. Ilmastonmuutoksen hillintä oli tärkeässä asemassa kysymyksissä, vaikka oppilasedustajat saattoivat paneutua ilmastonmuutosaiheeseen valiokunnissa. Nuoret olivat uteliaita ylipäätään hallituksen toimista Suomessa ja hallituksen ajatuksista myös globaalilla tasolla tehtävästä ilmastotyöstä kuten pikamuotiin liittyvistä useista ongelmista. Mielenterveyden hoitoon varattavien resurssien riittävyydestä oli poikkeuksellisen runsaasti kysymyksiä. sama resurssien riittävyys pohditutti  lasten ja nuorten koulutuksen ja opetuksen laadukkuuteen littyen.  Nuorten kelvollisten elinolosuhteiden edistäminen eri puolilla Suomea samoin kuin opintotukijärjestelmän riittävän tason ylläpitäminen pohditutti nuoria. Pintaraapaisullakin voi todeta, että valistuneiden nuorten näkemykset heille merkittävistä asioista ovat varsin moniulotteiset.

Järjestimme yhden vapaamuotoisen kouluajan jälkeen toteutuneen etätapaamisen istuntoon ilmoittautuneiden koulujen kanssa. Tapaamiseen osallistuneet nuoret totesivat, että koronan alle on jäänyt monia tärkeitä asioita. Odotetut ja valmistellut luokkaretket jäivät toteutumatta, harrastukset muuttivat muotoaan, eikä koulun omia perinteisiä ysiluokkalaisten juhlia ehkä pystytä järjestämään. 

Nuoret ehdottivat tapaamisessamme, että Nuorten parlamentti järjestäisi vapaamuotoisia etäyhteyksin toteutettavia keskustelutilaisuuksia eri puolueiden poliitikkojen kanssa. Vuorovaikutteiset dialogit tukisivat nuorten kiinnostusta ja  halua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttamiseen. 

Kurkkaa oheisesta linkistä Nuorten parlamentti 2020 -materiaalit.

https://opinkirjo.fi/nuorten-parlamentti-valmistautuminen-istuntoon-2020/

Teksti: Tiina Karhuvirta, joka toimii Kehittämiskeskus Opinkirjossa erityisasiantuntijana osallisuus- ja demokratiakasvatuksen alalla

Kuva: Alexas_Fotos Pixabaystä 

Uusia tuulia Nuorten parlamentissa 2020

Vaikka sanotaan että vanhassa vara parempi, niin vakiintunuttakin toimintaa kehitetään jatkuvasti. Aina on mukana uusia opettajia ja oppilaat ovat joka kierroksella uudet. Tänä keväänä eduskuntaan kokoontuu oppilaita 160 koulusta eri puolilta Suomea ja yksi suomalainen peruskoulu Espanjasta. 

Ehdottomasti laajin muutos on se, että istuntopäivänä mukana olevat valiokunnat käsittelevät samaa teemaa. Ilmastonmuutos-aiheiseen työskentelyyn on julkaistu materiaalia, osa valiokunnista on kutsunut mukaan asiantuntijoita ja poiminut sopivaa ennakkomateriaalia nuorille Päivän aikana mukana on virkamies ympäristöministeriöstä keskustelemassa nuorten kanssa teemasta.

Tällä kierroksella olemme kokeilleet yhdessä turkulaisen Vasaramäen koulun kanssa neljän kerhokerran kokonaisuutta, jossa pohditaan kysymyksiä, mietitään koko koulun mukaan saamista toimintaan ja varustetaan toimittajaoppilas raportoimaan istunnosta, kirjoittamaan juttuja lehtiin ja verkkoon. Olemme tehneet mukavaa yhteistyötä Yle Uutisluokan kanssa ja istuntopäivänä mukana on toimittajaoppilaita maakunnista sparraamassa aito toimittaja. Kuvausvinkkejä toimittajaoppilaat saavat kuvaajalta. Nappaa kiinni ainutlaatuisesta tilaisuudesta!

Mehevä uusi juttu on se, että Nuorten parlamentin alla valtaamme Mannerheimin lastensuojeluliiton Nuorten netin yhteiskunnallisilla teemoilla. Mitä kaikkea tästä seuraakaan, on vielä arvoitus.

Merkittävä demokratiakasvatukseen liittyvä parannus on se, että istunnon aikana äänestettävät kysymykset äänestysasetelmineen toimitetaan osallistuville kouluille etukäteen. Uskomme, että kouluissa löytyy tilaa oppilaiden keskusteluun näistä aiheista ja oppilasedustajat saavat oman kantansa rakentamiseen tukea muilta. Näinhän eduskuntakin toimii, asioita valmistellaan, niistä keskustellaan ja vasta tämän jälkeen muodostetaan kanta.

Helsinkiin yöksi tuleville oppilaille olemme järjestämässä mahdollisuutta tutustua toisiinsa jo edellisenä iltana. Näin oppilailla on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia ja tutustua hieman paremmin toisiinsa. Nuorten parlamentin etkot toteutetaan yhdessä Päivälehden museon kanssa. 

Päivästä raportoi entiseen tapaan Nuorten ääni toimituksen nuoret. Nämäkin nuoret päättävät itse aiheet, näkökulmat ja haastateltavat. Päteviä juttuja on saatu lukea eri medioista ja kolumneista tämän blogin lisäksi.

Ihan vielä ei kannata istuutua vastaanottimien ääreen ja viritellä ne Ylen taajuuksille, mutta kalenteriin kannattaa laittaa muistutus perjantaille 27.2.2020 klo 12. Silloin pääset seuraamaan suullista kyselytuntia suorana lähetyksenä. 

Teksti

Tiina Karhuvirta

Kirjoittaja työskentelee Kehittämiskeskus Opinkirjossa erityisasiantuntijana osallisuus- ja demokratiakasvatuksen aihealueissa

Kuva

Koulupojat valmistelevat haastattelun tekemistä eduskunnan kahvilassa nauhurin kanssa.

Kuvaaja: Pietarinen Lauri. Helsingin kaupunginmuseo. (CC BY 4.0)