Eduskunnan lisärakennuksen auditoriossa järjestettiin 8.2. koko päivän kestävä kerholaistilaisuus. Tilaisuuteen osallistui 50 yhdeksäsluokkalaista viidestätoista koulusta. Kaukaisimmat tulivat Oulusta ja Kiteeltä. Kerholaistilaisuudessa työstettiin, miten vaaleista ja äänestämisestä saataisiin sellaiset, että nuoret kokevat vaalien seuraamisen ja äänestämisen kiinnostavaksi.
Nuorten päivä koostui kuudesta uniikista ryhmätyöstä. Töiden aiheet vaihtelivat äänestysaktiivisuuden lisäämisen keinoista nuorten terveisiin valittavalle eduskunnalle. Teemoihin oli tehty tehtävät ja ilmoitettu, millaista tuotosta ryhmätyössä tavoitellaan. Tuotoksissa oli pyritty monipuolisuuteen julisteista ja postereista viestintäkampanjasuunnitelmiin ja ajatuskarttoihin. Jokaiseen aiheeseen oli liitetty tietopohja taustoittamaan teemaa, yksityiskohtaiset työskentelyohjeet, työskentelyä tukevat lisämateriaalit sekä tuotoksen tekoa varten tarvittavat materiaalit kuten julistekokoiset paperit, tussit, liimat, sakset ja aikakauslehdet. Itseohjautuvia ryhmiä tukivat ”resurssiaikuiset” Allianssista, Tampereen yliopistosta, eduskunnasta ja Palamaa ja Opinkirjosta.
Ryhmätöiden ohjeistuksien lisäksi kaikille ryhmille jaettiin ohjeet pitchaus-puheen pitämiseen, joka valmisteli ryhmiä kansanedustajien ”speed dating”-kierrokseen.
 |
| Kansanedustajat tutustuivat nuorten ideoihin speed dating -periaattella. |
Nuorten terveiset valittavalle eduskunnalle
Nuorilla oli yhtenä ryhmätyön aiheena muotoilla kortteja valittavalle eduskunnalle. Virittävänä materiaalina käytettiin kortteja, joihin oli koottu apukysymyksiä. Apukysymykset oli muotoilut siten, että niillä pyrittiin herättelemään tarkastelemaan yhteiskuntaa useasta eri näkökulmasta, kuten millaisia muutoksia pitäisi saada aikaan tai mitä ei kannata muuttaa.
Ryhmässä työskenneltiin ensin yksin pohtimalla asioita, joita haluaa seuraavan eduskunnan käsittelevän.
Henkilökohtaisen pohdinnan ja ideoinnin jälkeen ryhmä valitsi pareittain ainakin viisi teemaa, joista he haluavat viestiä tulevalle eduskunnalle. Ohjeena oli tämän jälkeen muodostaa pareista kaksi ryhmää. Ryhmät valitsivat jälleen viisi teemaa viestittäväksi tulevalle eduskunnalle. Tämän jälkeen ryhmää pyydettiin keskustelemaan yhtenä ryhmänä pöydällä olevista kymmenestä teemasta. Tavoitteena oli saada aikaan ryhmälle yhteensä kymmenen teemaa, joten mikäli pöydällä oli samoja teemoja, ryhmä ohjattiin poimimaan ”hylätyistä” teemoista vielä sopivia yhteiskunnallisia kysymyksiä, jotka ryhmälle olivat tärkeitä.
Ryhmä nosti esille kolme kouluun liittyvää asiaa eli liikunnan lisäämisen, koulun toimet mielenterveysongelmien suhteen ja ilmastonmuutoksen käsittely. Kouluun liittyvien toimien lisäksi nuoret ehdottivat ilmastonmuutoksen liittyviä tekoja puheen sijaan sekä ennakoivat lähivuosille jyrkkien poliittisten päätösten tekemistä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Mielenterveysongelmien ehkäisyyn kaivattiin myös asennemuokkausta, jotta mielenterveysongelmia ei koettaisi tabuina tai jonkin, mitä pitää hävetä.
Työvoimapoliittisia kysymyksiä sivuttiin kahdessa kokonaisuudessa, joista toinen liittyi työttömyyden hoitamiseen ja nais- ja miesvaltaisten ammattien väliseen palkkaepätasa-arvoon. Kotimaisen tuotannon ja yrittäjyyden osalta ryhmä ehdotti lisättäväksi teollisuutta, kotimaisten tuotteiden tuotannon lisäämistä, yrittäjyyden esteiden poistamista ja suomalaisten tuotteiden suosimista. Ryhmän mielestä myös suomalaista osaamista tulisi suosia.
Maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä ryhmä nosti esille maahanmuuttajien kokeman rasismin, työllistymisen, kotoutumisen ja asuinalueita uhkaavan segregaation.
Vanhusten hoidon valvonnan lisääminen oli myös yksi aihe, jota nuoret toivovat eduskunnan käsittelevän.
 |
| Tuotokset valmistumassa |
Nuorten kannalta oleelliset vaaliteemat
Kerholaistilaisuudessa työstettiin myös toisessa tehtävässä eduskuntavaaleja ja
nuorten kannalta oleellisia vaaliteemoja kevään 2019 vaaleissa. Tavoitteena oli tehdä luonnokset julisteista.
Työskentely aloitettiin parityönä, jonka aikana parit ideoivat Act now -pelilaudan ja apukysymyskorttien avulla 3-5 mielestään oleellista yhteiskunnallista teemaa. Kukin pari esitteli ideansa vuorotellen. Ideat ryhmiteltiin siten, että samaa teemaa/aihetta koskevat ideat muodostivat aina yhden ryhmän. Ohjeeksi annettiin vielä yhdistellä ideoita ja ryhmien nimeämistä jollain yhteisellä termillä. Ryhmää ohjattiin vielä selaamaan muutamaa maakunnallista päälehteä sekä Allianssin kokoamaa nuorille merkityksellisiä vaaliteemoja iPadilla. Ryhmä saisi halutessaan vielä muokata tai lisätä virikkeiden pohjalta uusia teemoja. Kaikista pöydällä olleista teemoista tuli valita oleelliset kysymykset jatkotyöstämiseen.
Vapaa-aika -juliste sisälsi piirrettyinä muutamia ehkä symboleiksi tarkoitettuja kuvia kuten Suomen lipun, sateenkaaren, mehiläisiä, vihanneksia ja hedelmiä, hampurilaisaterian, jäätelöä, tikkarin ja palmusaaren. Ryhmällä oli käytössä nippu aikakauslehtiä, joista oli mukaan poimittu kuvia hevosista, keppihevosista, urheilujoukkueista, piirtämisestä, keinumisesta, musiikista, kalastamisesta ja yksi kuva, jossa oli hämähäkin verkon peittämä työkalupakki ja -hanskat sekä nuori istumassa lattialla jalat koukussa, pää polvissa käsillä peitettynä. Kuvan toisella puolen sade- ja salamapilvet ja toisella puolen jäätelöä. Kuvaan liittyy puhekupla, jossa viestinä ”Yhdessä oleminen / tekeminen vähentää syrjäytymisen vaaraa!” ”Puhelinten, tietsikoiden ja pleikkareiden kanssa pelaaminen on aika epäsosiaalista, leikkiessä pääsee paremmin tutustumaan uusiin ihmisiin” sloganissa alleviivattuina olivat sanat epäsosiaalista ja tutustumaan uusiin ihmisiin.
Toinen vapaa-aika -julisteen slogan toivoi enemmän höntsäilyä, vähemmän kilpailua. Harrastusmahdollisuuksien kalleus oli julisteessa mukana samoin kuin vaatimus harrastusmahdollisuuksien lisäämisestä myös pienillä paikkakunnilla ja liikuntaharrastusten tulisi olla vapaampaa, ei niin totista tai pakollista eikä liian sitovaa.
Toinen ryhmän koostamista julisteista koski ilmastonmuutosta. Julisteessa olevista teksteistä voi sloganeiksi mieltää ainakin seuraavat tekstit ”Omalla aktiivisuudella saadaan enemmän aikaan!”, ”There is no plan B” ja Vuosi 2018 oli mittaushistorian neljänneksi lämpimin”. Nämä lausahdukset oli erotettu muusta tekstistä lainausmerkein. Juliste kokoaa konkreettisia toimia ilmaston hyväksi ja luettelee näiksi julkisen liikenteen edistämisen, hiilijalanjäljen huomioimisen ruokavaliossa, pienten tekojen vaikutuksen ja sen, että toimia tarvitaan päättäjiltä ja kansalaisilta. Juliste sisältää ehdotuksina hiilijalanjälkiveron, hiilijalanjäljen visualisoiminen helposti ja metsien suojelemisen. Julisteen kantaaottavia osiota ovat kuolleet kalat, ”levät” järvessä, mainostekstin ”manipulointi”. Symboliikkaa julisteessa voi tulkita olevan, kun pupu on tullut pensaasta ja katsoo silmät suurina saastunutta vesistöä.
Mitä vaikutuksia kerholaistilaisuudella voi olla?
Kerholaistilaisuus on luonteeltaan varsin vapaamuotoista toimintaa, johon kokoontuu mitä ilmeisimmin yhteiskunnallisista asioista innostuneita peruskoululaisia. Näiden nuorten kiinnostusta ja halua osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun voidaan tukea kerholaistilaisuuksia järjestämällä. Tilaisuuksien sisältöjen suunnittelussa pitää kuitenkin tiedostaa suunnittelijan valta ja vastuu. Tehtävät, niiden kysymysten asettelut, jaettavat tietoaineistot ja tuotokseksi ”määritellyt” muodot muodostavat nuorille yhden kokemuksen siitä, millaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä nuorten oletetaan käsittelevän vertaistensa kanssa. Nämä valinnat ovat yksi kokemus, jonka kautta nuoret oivaltavat yhteiskunnallisia teemoja. Esimerkiksi tammikuussa 2019 julkaistiin Helsingin sanomissa Kunnallisalan kehittämissäätiön tilaama tutkimus (Kunnallisalan kehittämissäöäntiö 2018) kymmenestä tärkeimmästä vaaliteemasta. Nämä kymmenen teemaa eivät olleet mukana aineistossa ohjaamassa nuorten ajatuksia, tosin puhemies viittasi puheenvuorossaan tähän tutkimukseen. Voisi olla kiintoisaa toteuttaa samoilla tehtävän annoilla kerholaistilaisuuden kaltainen tapahtuma siten, että ryhmätehtäviä tehtäisiin osana opetusta. Millaisia asioita silloin nousisi esiin?
Kerholaistilaisuuden palautteissa nimittäin kerrottiin, että tilaisuudessa oli opittu politiikasta, pohtimaan syvällisesti, tuomaan asioita esille, ilmastonmuutoksesta, uusia näkökulmia, opittu tekemään ryhmätyötä, tai sen kuinka erimielisiä poliitikot ovat.
Osallistujat kertoivat onnistuneensa esimerkiksi puhumisessa, ryhmätyöskentelyssä, suunnittelussa, yhteistyössä tai hyvien mielipiteiden ja keskustelujen syntymisessä.
Osa ei halunnut muuttaa mitään päivässä, mutta kriittisiä kommentteja tuli liian lyhyestä työskentelyajasta. Osan mielestä kaikki toimi, mutta joku olisi kaivannut selvempiä ohjeita ja aikaa tutustua muiden ryhmien töihin ja keskusteluun kaikkien osallistujien kanssa.
Kirjallisuutta
Teksti Tiina Karhuvirta
Kuvat Hanne Salonen ja Tiiina Karhuvirta
